“Uudet Pisa-tulokset paljastavat lukuinnon syöksyn”, “Pojista valtaosa lukee vain jos on pakko” kirkuivat otsikot viime vuoden lopussa, kun uusimmat Pisa-testien tulokset julkaistiin. Ja ovathan tulokset huolestuttavia: 60 prosenttia pojista kertoo lukevansa vain jos on pakko, oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet ja heikkojen lukijoiden määrä on nyt 14 prosenttia eli määrä on kasvanut edellisestä mittauksesta. Tutkijoiden mukaan viimeksi mainittujen lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen, mikä asettaa heidät vaaraan syrjäytyä. Kehityksestä on yhä syytä olla huolissaan ja etsiä siihen ratkaisuja.
Keskitytään kuitenkin vaihteeksi hyviin uutisiin. Suomi on yhä kärkimaita lukemisessa. Lukuinnossakin on näkyvissä valonpilkahduksia.
Ennen kuin kirjastot tänä keväänä suljettiin, monet niistä juhlivat sitä, että viime vuonna kirjojen lainausmäärät kasvoivat. Erityisesti lasten- ja nuortenkirjallisuuden lainamäärät ovat nyt monessa kaupungissa kasvussa. Helsingin Sanomat selittää lainausmäärien kasvua muun muassa Oodin vetovoimalla, ja muissakin kaupungeissa ollaan herätty oman kirjaston hienouteen. Lukuisat kirjastot ennen Oodia ovat totta kai tehneet väsymättömästi töitä lasten ja nuorten lukuharrastuksen eteen, ja se alkaa tuottaa hedelmää.
Iloinen uutinen on myös se, että helmikuun puolivälissä opetusministeri Li Andersson kertoi, että ministeriö oli myöntänyt lähes neljä miljoonaa euroa lasten lukemisharrastuksen ja lukemisen ilon edistämiseen. Varat kohdistetaan varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen.
Näytää siltä, että koronan aiheuttama tekemisen puute tekee hyvää ainakin äänikirjojen kulutukselle. Sekä Storytel että BookBeat kertovat, että niiden käyttäjämäärät ovat koronapandemian vuoksi kasvaneet. Erityisen ilahduttavaa on, että Storytelin mukaan Suomessa kasvu näkyy etenkin lastenkirjallisuudessa, jonka kulutus kasvoi 140 prosenttia maaliskuun kahden viimeisen viikon aikana.
Edistetään lukemista nuorten ehdoilla
Nuorten lukemisessa meitä aikuisia huolettaa usein erityisesti se, että nuoret eivät lue pitkiä tekstejä ja uppoudu tarinoiden maailmaan. Myös tähän liittyy iloinen uutinen: Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan nuoret ovat itse asiassa varsin ahkeria ja aktiivisia kirjallisuuden lukijoita, kirjoittajia ja kommentoijia – kunhan tämä kaikki tapahtuu digitaalisissa yhteisöissä.
Kun olemme huolissamme nuorten lukemisesta, on huomioitava, että olemme huolissamme Z-sukupolvesta, joka on varsin erilainen median käyttäjä kuin edeltävät sukupolvet. Tämä näkyy myös nuorten tavassa lukea ja kuluttaa sisältöjä. Emme saa tulkita median erilaista käyttötapaa lukemattomuudeksi.
Tutkimuksen mukaan nuoret eivät siis pelkästään lue perinteisiä kirjoja, vaan käyttävät myös erilaisia median muotoja lukemiseen ja kirjoittamiseen. Meidän lukemisen edistäjien on siis pidettävä mielessä lukemisen ja sanataiteen monet muodot, kun viemme lukemisen ilosanomaa nuorille. Lasten ja nuorten säätiön Sanoita parempi maailma -toiminnassa hyödynnämme esimerkiksi spoken word -tekniikkaa, eli nuoret tekevät ammattiohjaajan avulla rap-lyriikoita.
Hienoa työtä uudenlaisten lukemisen ja tarinankerronan muotojen parissa on tehnyt myös esimerkiksi Demi-lehti. Sen chatfiction-sarja Inside by Demi seuraa kolmen ystävyksen Whatsapp-keskusteluita, jotka etenevät videona katsojan ruudulla. Sarjan tekemiseen on osallistunut kymmeniä nuoria ja se on saavuttanut valtavan suosion.
Kuten aina nuoria koskevassa keskustelussa, parhaat vastaukset löytyvät nuorilta itseltään. Kun edistämme nuorten lukemista, on tärkeää tietää, miten nuoret lukemiseen suhtautuvat ja mitä he itse siitä ajattelevat. Kysyimme 1 500 yläkouluikäiseltä nuorelta heidän lukutottumuksistaan ja tuloksia käytämme vuoden 2020 Read Hour -lukutaitokampanjan valmistelussa. Nuoret esimerkiksi kertovat, että lukisivat enemmän, jos he löytäisivät itselleen kiinnostavampaa luettavaa.
Siinäpä haaste meille kaikille, jotka olemme huolissamme nuorten lukemisesta.
Kirjoittaja on Lasten ja nuorten säätiön viestintäpäällikkö, joka vetää säätiön Read Hour -lukutaitokampanjaa.
