Ilmastokriisi on ihmiskunnan suurin uhka. Mikäli sen hillinnässä ei onnistuta, uhkaavat ilmastonmuutoksen vaikutukset murentaa pohjan lähes kaikelta hyvältä, johon olemme tottuneet. Koska suomalaiset nuoret ovat tiedostavia, hyvin koulutettuja ja aikaansa seuraavia, se on myös yksi keskeisin nuorten tulevaisuususkoa heikentävä ilmiö.
Tämä ei ole ihme, sillä tämän päivän nuoret ovat kasvaneet maailmaan, jossa Etelä-Suomen talvet ovat lumettomia ja maailmalla riehuvat metsäpalot, tulvat ja hurrikaanit, joiden myötä ihmiset joutuvat jättämään asuinalueensa niiden muututtua elinkelvottomiksi.
Suomessa on jopa kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen voimakas nuorten ilmastoliike, johon valitettavan monet aikuiset vastaavat vähättelyllä. Tilanteessa, jossa nuoret käyttävät vapaaehtoisesti suuren osan arjestaan yhteiskuntamme suurimman kriisin ratkaisuun, voisimme reagoida myös toisella tavalla: kiittää, kannustaa ja osoittaa suurta arvostusta.
Ilmastokriisin ratkaisemisessa nuorten halu vaikuttaa on alihyödynnetty resurssi. Samalla meidän tulee kuitenkin muistaa, että vaikka nuorille pitää tarjota entistä enemmän mahdollisuuksia osallistua kriisin ratkaisemiseen, emme voi kuitenkaan edellyttää heiltä mitään. Viime kädessä aikuisten on kannettava täysi vastuu, mutta samalla otettava ilolla vastaan se panos, minkä nuoret itse haluavat antaa.
Jokaisen kestävää tulevaisuutta rakentavan organisaation tulisi olla tiiviissä vuorovaikutuksessa nuorten kanssa. Nuorten mielikuvitusta ja kykyä nähdä toisenlaisia vaihtoehtoja tulisi kanavoida enemmän siihen mihin nuoret sitä itse haluaisivat käyttää: paremman maailman luomiseen.
Lasten ja nuorten säätiö vastasi Nollapäästöpäivän oppilaitosyhteistyöstä ensimmäistä kertaa vuonna 2020. Säätiön lisäksi mukana päivää järjestämässä olivat Climate Leadership Coalition, Otaniemen lukio, Alma Media ja Neste. Lue, mikä on Nollapäästöpäivää ja tutustu sen oppilaitoksille suunnattuihin oppimateriaaleihin Nollapäästöpäivän sivuillamme.
