“Aivot toimivat uudella tavalla” – Tanssi tukee nuoren hyvinvointia

28.04.2021

Keholla ja fyysisillä aktiviteeteilla on vahva yhteys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tanssi on tietoista liikettä, joka voi olla käden heilautus metrossa tai säkenöivää voimaa teknisesti haastavassa koreografiassa. Liike vie yhteyteen itsen, maailman ja toisen ihmisen kanssa, kirjoittaa asiantuntijamme Anna Jussilainen.

”Kaikki lähtee liikkeestä”, toteaa kansainvälisen tanssin päivän julistus. Torstaina 29.4.2021 vietettävä tanssin päivä on kunnianosoitus tanssille, joka yhdistää ihmisiä kulttuuritaustasta ja poliittisesta kannasta riippumatta. Yhdessä liikkuessa voidaan kokea yhteyttä toiseen, vaikka arkielämät olisivat kaukana toisistaan. Lasten ja nuorten säätiön Huuma-toiminnassa tanssi yhdistää erilaisia nuoria ja luo yhteenkuuluvuutta.

Liikkuminen liikuttaa aina jotain myös sisäisesti. Aivotutkimuksessa on todettu, että jo yksi tunti tanssia viikossa vaikuttaa positiivisesti ihmisen fyysisiin ja mentaalisiin kykyihin. Tanssin erityisyys liitetään tunne-elämään, muistiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jotka ovat keskeisessä asemassa itsetuntemuksessa ja kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Yhteistyö on tanssissa keskeinen elementti.

Aivot toimivat uudella tavalla.

Huuma-toimintaan osallistunut nuori

Vaikka tanssi on vahvasti subjektiivinen kokemus, neurotiede voi auttaa ymmärtämään, kuinka ihminen voi tanssin avulla tuntea vahvempaa yhteenkuuluvuuden tunnetta teknologisoituneessa maailmassa.

Tanssiminen vaikuttaa elämään monella tavalla. Omaan kehoon tutustuminen vahvistaa itsetuntemusta ja -luottamusta. Keholliset kokemukset vaikuttavat havaintoihin ja käsityksiin, joita muodostamme eri tilanteissa. Tietoisuus oman kehon tuntemuksista ja vastauskyky niihin vahvistavat hyvinvointia.  

Tanssissa yhdistyvät läsnäolo, kehotietoisuus, luovuus, yhteisöllisyys, liikkuminen ja monenlainen vuorovaikutus muiden kanssa. Ryhmään kuulumisen tunne antaa suojaa elämän kolhuilta.

Kommunikointi on lisääntynyt työpajojen johdosta.

Huuma-toimintaan osallistunut nuori

Nähdyksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemus on tärkeä osa Huuma-toimintaa. Nuoren itseilmaisun tukeminen ja rohkaiseminen näkyy myös nuorilta tulleissa palautteissa: ”Ei tarvitse jännittää, ei tarvitse pelätä, että tekee väärin.” 

Nuoret ylittävät toiminnassa ”henkisiä esteitä”, mikä heijastuu elämään työpajojen ulkopuolellakin.

Voi olla oma itsensä, antaa rohkeutta olla oma itsensä ulkopuolellakin. 

Huuma-toimintaan osallistunut nuori

Nuoret nostavat palautteissaan esiin myös heittäytymisen taidon:

”Uskaltaa tehdä enemmän ja ilmaista omia mielipiteitä. Ei tarvitse aina onnistua kaikessa.” 

Tämä nuorten ohje toimii muillekin: ”Kokeile, tee uusia asioita, vaikka se menisi pieleen.”  

Keholla ja fyysisillä aktiviteeteilla on vahva yhteys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Keho on kotimme, josta käsin olemme yhteydessä maailmaan ja toisiin ihmisiin. Se, millä tavalla kehoa kohtelemme ja harjoitamme, vaikuttaa olemiseemme: miten olemme läsnä, miten kohtelemme itseämme, miten liikumme, rauhoitamme ja koemme yhteyttä. Ihminen on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.  

Lähde:

Hanna Poikonen, Helsingin yliopisto: Tanssijan aivot kehittyvät ainutlaatuisella tavalla

Lisää aiheesta

Huuma-hankkeessa toteutettiin Kerro se videolla: harjoitteita nuoren yhteistyö­taitojen tueksi -opas. Oppaan avulla voit ottaa liikeilmaisun ja videokuvauksen työkaluja osaksi nuorten kanssa tehtävää työtäsi.


Lue lisää

Kuuma, kuumempi peruna: raha! Nuorten kolme vinkkiä kestävään rahankäyttöön
Raha on monelle itsenäistymisen kynnyksellä olevalle nuorelle tärkeä ja ajankohtainen asia. Se mahdollistaa tulevaisuuden unelmien tavoittelun, ja sopiva määrä rahaa tuo vapautta elämään. Samalla rahaan voi liittyä ahdistusta, stressiä ja muita tunteita, jotka vaikuttavat taloudelliseen päätöksentekoon.  Tuoko raha onnea vai huumaa?  Eniten nuorten kiinnostusta herätti kysymys, tekeekö raha onnelliseksi. Raha tuo onnea, koska se mahdollistaa […]
Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee uskoa tulevaisuuteen
Elämme poikkeuksellista aikaa. Esimerkiksi lääketieteessä tehdään läpimurtoja päivittäin, teknologia kehittyy käsittämättömällä vauhdilla ja ihmiskunnalla on osaamista enemmän kuin koskaan. Silti olemme tilanteessa, jossa hiipuvasta tulevaisuususkosta ja aikuisten toimintaan liittyvästä pessimismistä on tullut nuorten sukupolvikokemus. Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta toivottomuuden tilalle syntyy toivoa paremmasta tulevaisuudesta.  Nuoret ovat eläneet viimeiset vuodet niin sanotun kolmoiskriisin myllerryksessä. Ilmastokriisi […]
Jo joutui armas arki
Jutun laulunsanat ovat otteita nuorten kirjoittamasta kappaleesta Elämäni kuva. Voit kuunnella kappaleen kirjoituksen lopusta.  Loman ja arjen vuorottelu voi parhaimmillaan tuoda sopivasti jäsentävää rytmiä elämään. Se, tuottaako paluu arkeen ahdistusta vai helpotusta, riippuu siitä, kuinka mielekkääksi, merkitykselliseksi ja itselleen sopivaksi sen kokee.   Yhteiskunta määrittelee arjelle raamit, ja niiden puitteissa onnistumme vaihtelevasti luomaan omannäköistä elämää. Syystä […]