Coach-toiminnan avulla löytyi oma tapa ohjaustyöhön

08.06.2021

Ennen coach-toimintaa minulla ei ollut paljon kokemusta tavoitteellisesta ohjauksesta, mutta olin äärimmäisen innostunut oppimaan, pohtii Taidot elämään -toiminnassamme harjoittelijana ollut ja yhteisöpedagogiksi opiskeleva Mikael Kölhi. Hän suoritti harjoittelunsa keväällä 2021. Blogissaan Mikael käsittelee coach-toiminnassa saamiaan oppeja ohjaustyöstä.

Matka alkoi Lasten ja nuorten säätiön Taidot elämään -hankkeen järjestämällä coach-koulutuksella. Se tuki hyvin yhteisöpedagogin opinnoissa saamiani oppeja, josta sai hyvän pohjan lähteä harjoittamaan ohjaamista. Koulutuksessa syvennyimme yhdenvertaisuuteen, erilaisiin elämäntaitoihin liittyviin harjoitteisiin ja ohjaussuunnitelmien tekemiseen. Suunnitelmien tekemisessä painopiste oli ohjattavien ryhmien tarpeiden tunnistamisessa.

Työtapojen rakentuminen alkoi, kun pääsin tekemään coachausta. Suunnittelussa tärkeintä on määritellä se tavoite, mihin ohjauksella tähdätään. Ilman täsmällistä ja tarpeista lähtevää tavoitetta ohjauksella ei ole päämäärää.

Coachaus-kertojen aikana opin myös soveltamaan suunnitelmia ja menetelmiä. Soveltamalla saa tehtyä ohjauksesta mukavampaa sekä itselle että ohjattavalle ryhmälle. Ohjaajan tulee käyttää omaa pedagogista pelisilmää ja muuttaa työpajan rakennetta tarvittaessa ryhmän mukaan.

Oppeja palautteenkeruusta ja ohjauksen järjestämisestä etänä

Palautteen kerääminen ohjauksesta on tärkeää, koska sen avulla voidaan huomioida kohderyhmän toiveita. Samalla ohjaaja oppii, mihin kannattaa kiinnittää huomioita omassa työssä. Palautteen antamisesta tulee tehdä osallistujille mahdollisimman vaivatonta.

Ohjaajan kannattaa myös kysyä itseltään seuraavia asioita, jotka auttavat viemään omaa ohjausta eteenpäin: missä onnistuin, mikä ei toiminut, mitä opin tai millaista palautetta tuli osallistujilta?

Koronatilanne ei ollut este coach-toiminnalle, sillä pystyimme toteuttamaan laadukasta ohjausta myös etänä. Etäohjauksessa käytettävien digitaalisten alustojen merkitys korostuu. Ohjattavan ryhmän pitää pystyä käyttämään näitä alustoja mahdollisimman helposti.

Etäohjauksen alussa on helppo jättäytyä pois ja keskittyä muihin asioihin. Siksi verkonvälitteisessä ohjauksessa kannattaa alussa käyttää aikaa ryhmäytymiseen. Yhden ohjauskerran kannattaa kestää enintään kaksi tuntia, koska tämän jälkeen moni alkaa usein väsymään tietokoneen ääressä istumiseen.

’’Coachaus havainnollisti minulle, mitä ihmisten eteenpäin auttaminen on’’

Ennen ensimmäisiä coachaus-kertoja mietin, mitä ihmisten eteenpäin auttaminen konkreettisesti tarkoittaa. Opintojaksoilla olin tutustunut teoriassa erilaisiin keinoihin, miten ihmisiä autetaan eteenpäin. Ensimmäinen askel on päästä ohjattavien kanssa samalle viivalle kuuntelemalla heitä. Jotta toinen avautuu, täytyy hänen luottamuksensa ansaita molemminpuolisella kunnioituksella.

Toisella askeleella autetaan ohjattavaa eteenpäin erilaisilla menetelmillä, joiden tarve on tunnistettu alkuvaiheessa. Kun ohjattavat eivät usko omiin voimavaroihinsa, ohjaaja voi olla suureksi avuksi olemalla vierellä, kuuntelemalla ja kannustamalla. Yhdessä ruokitaan toiveikkuutta, kun saadaan pieniä edistysaskelia. Tällä voi olla todella suuri apu ohjattavalle, vaikka hän sitä ei heti ymmärtäisikään.

Kolmas askel on unelmien tunnistaminen ja niiden tarkentaminen. Tämän jälkeen tehdään konkreettiset ja realistiset tavoitteet, joiden saavuttaminen on mahdollista.

Neljäntenä ja viimeisenä askeleena ymmärretään, että unelmia tavoitellessa saattaa kohdata vastoinkäymisiäkin. Tällöin täytyy muuttaa alkuperäistä suunnitelmaa ja luoda vaihtoehtoisia reittejä tavoitteeseen. Ohjaajan tehtävänä on vain auttaa ohjattavia luomaan uusia näkökulmia asioihin, sillä lopputulos on ohjattavista itsestään kiinni.


Lue lisää

Kuuma, kuumempi peruna: raha! Nuorten kolme vinkkiä kestävään rahankäyttöön
Raha on monelle itsenäistymisen kynnyksellä olevalle nuorelle tärkeä ja ajankohtainen asia. Se mahdollistaa tulevaisuuden unelmien tavoittelun, ja sopiva määrä rahaa tuo vapautta elämään. Samalla rahaan voi liittyä ahdistusta, stressiä ja muita tunteita, jotka vaikuttavat taloudelliseen päätöksentekoon.  Tuoko raha onnea vai huumaa?  Eniten nuorten kiinnostusta herätti kysymys, tekeekö raha onnelliseksi. Raha tuo onnea, koska se mahdollistaa […]
Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee uskoa tulevaisuuteen
Elämme poikkeuksellista aikaa. Esimerkiksi lääketieteessä tehdään läpimurtoja päivittäin, teknologia kehittyy käsittämättömällä vauhdilla ja ihmiskunnalla on osaamista enemmän kuin koskaan. Silti olemme tilanteessa, jossa hiipuvasta tulevaisuususkosta ja aikuisten toimintaan liittyvästä pessimismistä on tullut nuorten sukupolvikokemus. Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta toivottomuuden tilalle syntyy toivoa paremmasta tulevaisuudesta.  Nuoret ovat eläneet viimeiset vuodet niin sanotun kolmoiskriisin myllerryksessä. Ilmastokriisi […]
Jo joutui armas arki
Jutun laulunsanat ovat otteita nuorten kirjoittamasta kappaleesta Elämäni kuva. Voit kuunnella kappaleen kirjoituksen lopusta.  Loman ja arjen vuorottelu voi parhaimmillaan tuoda sopivasti jäsentävää rytmiä elämään. Se, tuottaako paluu arkeen ahdistusta vai helpotusta, riippuu siitä, kuinka mielekkääksi, merkitykselliseksi ja itselleen sopivaksi sen kokee.   Yhteiskunta määrittelee arjelle raamit, ja niiden puitteissa onnistumme vaihtelevasti luomaan omannäköistä elämää. Syystä […]