Luova tulevaisuustyöskentely antaa nuorille keinon löytää paikkansa

Voit katsoa oppaan esittelyn myös videomuodossa. Video on poiminta marraskuussa 2022 järjestetystä ”Valoa tulevaisuuteen! Luova tulevaisuustyöskentely nuorisotyössä” -verkkotapahtumasta. Videolla opasta esittelee Lasten ja nuorten säätiön asiantuntija Sofia-Charlotta Kakko.

Tutustu oppaaseen

Luova työskentely auttaa vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelussa

Oman tulevaisuuden hahmottaminen voi olla toisinaan vaikeaa. Erityisen hankalaa se voi olla, jos nuori tipahtaa yhteiskunnan rytmistä esimerkiksi puuttuvan opiskelu- tai työpaikan takia. Joskus tulevaisuuden pohtimisessa auttaa, jos sitä voi tarkastella jonkinlaisen roolin kautta tai toisesta näkökulmasta. 

Kun puhutaan tulevaisuudentutkimuksesta, olennaista on erilaisten vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu. Luovassa tulevaisuustyöskentelyssä näitä erilaisia tulevaisuuksia pohditaan erilaisten luovien menetelmien avulla. Tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää muistuttaa, että työskentely luovalla tavalla auttaa vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelussa. Jos pitäisi kuvitella erilaisia tulevaisuuksia kylmiltään, se saattaisi pelästyttää. Luovuuden avulla herätellään tärkeää taitoa: mielikuvitusta. 

Kaksivuotisessa Tulevaisuussafari-hankkeessa luovana apuvälineenä käytettiin teatterin menetelmiä. Soveltava teatteri mahdollistaa erilaiset osallistumisen tavat. Kaikki, mikä toiminnan aikana syntyy, on aina kulloisenkin ryhmän itsensä näköistä. Työskentelyn tavoitteena ei ole valmistaa esittävää teosta. Keskiössä ovat teatterin perustaitojen, kuten itseilmaisun, vuorovaikutustaitojen ja luovan ajattelun harjoitteleminen – siis samanlaiset taidot, joita esimerkiksi työelämässä tarvitaan. 

“Soveltavan teatterin työpajatyöskentelyssä matka on määränpäätä tärkeämpi”, kuvailee Kemin kaupunginteatterin taiteilijaohjaaja Laura Nuuttila. Hän työskenteli Tulevaisuussafari-hankkeessa nuorten ryhmien ohjaajana.

Luoviin harjoituksiin heittäytyminen ei kuitenkaan aina onnistu yhdessä yössä. Riittävä pohjustus, lämmittely, ryhmässä tutuksi tuleminen ja ohjaajien ammattitaidolla luoma mahdollisimman turvallinen tila kuitenkin auttavat. 

“Ryhmässämme oli paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan olleet edes esillä, ja silti kaikki ovat osallistuneet tosi hyvin. Varsinkin, kun olemme tutustuneet toisiimme, niin uskallus on noussut paljon ja olen todella ylpeä kaikista meidän ryhmämme jäsenistä”, sanoo toimintaan Kajaanissa osallistunut Johanna Välikangas. 

Tulevaisuussafari-hankkeen aikana kehitetyt harjoitukset on koottu yhdeksi oppaaksi Lasten ja nuorten säätiön verkkosivuille. Tulevaisuustyöskentelyn harjoitukset koostuvat matalan kynnyksen yksilö- ja ryhmätehtävistä sekä enemmän heittäytymistä ja luovuutta vaativista harjoituksista. Opas sopii esimerkiksi nuoriso-ohjaajille, opinto-ohjaajille ja muille ryhmänohjaajille. 

Tutustu oppaaseen

Jutussa mainitut henkilöt esiintyivät Valoa tulevaisuuteen! -verkkotapahtumassa. Tulevaisuussafari-hanketta rahoittivat vuosina 2021–2022 Euroopan sosiaalirahasto, osallistuvat kunnat ja taidetoimijat sekä yrityskumppanit Valmet Automation Oy ja Osuuskauppa Maakunta. Hankkeen kansallinen rahoittajaviranomainen oli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hanketta toteutettiin Kajaanissa, Kemissä ja Oulussa. 

Pelaaminen antaa nuorille vallan ottaa ohjat ja mahdollisuuden harjoitella tulevaisuuden taitoja

Erilaiset pelillisyyden muodot ovat läsnä elämässämme monin tavoin. Pelillisyydellä vaikutetaan esimerkiksi kulutuskäyttäytymiseemme eli siihen, miten, milloin ja mistä ostamme tarvitsemamme ja haluamamme tavarat ja hyödykkeet. 

Digitalisaation myötä pelit ja pelillisyys ovat yleistyneet opetuksessa ja oppimisessa. Erilaisia hyötypelejä ja sovelluksia on tarjolla paljon. Pelit ovat hyödyllisiä apuvälineitä oppimisessa, koska ne tarjoavat motivoivan ympäristön erilaisten taitojen, kuten ongelmanratkaisutaitojen harjoittelemiseen. 

Pelaamiseen liittyvä leikillisyys ja kilpailullinen näkökulma auttaa kiinnittymään opittavaan asiaan ja saamaan välitöntä palautetta omasta oppimisesta. Pelillisyys lisää motivaatiota ja motivaatio lisää oppimista. Erilaisten hankalilta tuntuvien tilanteiden harjoittelu peliympäristössä valmistaa nuorta oikeassa elämässä kohdattaviin haasteisiin. 

“Opetuksessa käytettävät pelit voivat olla monenlaisia, kuten erilaisia visailuja ja kilpailuja tai syvempiä oppimispelejä kuten roolipelejä”, Hummelin kertoo. Opetuspelejä yhdistävät ennalta asetetut oppimistavoitteet, joiden tarkoituksena on ohjata tietynlaiseen käyttäytymiseen, tarjota tietoa tai vahvistaa elämässä tarvittavia taitoja, kuten ongelmanratkaisutaitoja tai kriittisen ajattelun taitoja. 

Turvallinen peliympäristö auttaa ymmärtämään itseä ja muita 

Tietyistä oppimistavoitteista huolimatta pelaajien oppimiskokemukset voivat kuitenkin olla monenlaisia. Parhaimmassa tapauksessa nuoret ottavat pelin omakseen ja saavat omistajuuden opittavasta asiasta. 

Hyvin ohjattu pelituokio antaa nuorille vallan päättää pelin kulusta ja tapahtumista, jolloin lopputulos on heidän itsensä käsistä. Tätä tapahtuu etenkin silloin, kun on kyse isoista ja moniulotteisista peleistä kuten erilaisista roolipeleistä. Pelin ohjaajan tehtäväksi jää turvallisen tilan mahdollistaminen pelaajille. 

“Erityisesti isommissa peleissä, kuten roolipeleissä, tarinallisuudella on voimauttava rooli. Tarinallisuus auttaa jäsentämään ajatuksia, avaa tunnekokemuksia ja auttaa ymmärtämään omia ja muiden ajatuksia”, Hummelin sanoo.  

Pelin ohjaaminen vaatii opettajalta heittäytymistä ja avoimuutta sekä hyvää ryhmän tuntemusta. Osallistujilla pitää olla riittävät perustiedot ja taidot pelin vaativuudesta. Hummelin korostaa, että opettajan tehtävänä on valita omalle ryhmälle sopivin peli. 

Pelaamalla voi käsitellä hankaliakin asioita ja vahvistaa tulevaisuuden taitoja 

Pelimaailma on turvapaikka, jossa voi käsitellä vaikeitakin asioita hahmon kautta. Hahmon voi luoda täysin toisenlaiseksi kuin itse on tai sen voi tehdä vastaamaan paremmin sitä, joka itse haluaisi olla. 

Pelaaminen on vuorovaikutteista ja yhteisöllistä: se sitouttaa pelaajansa vaikuttamaan pelissä tapahtuviin yhteisiin asioihin. Pelaaminen vahvistaa nuoren kokemusta siitä, että hänellä on valta tehdä pelistä ja sen lopputuloksesta oman näköinen. Hummelinin mukaan näitä pelaamisen kautta opittuja taitoja voi valjastaa muuhunkin tekemiseen tulevaisuudessa. 

Pelaamalla voi harjoitella tulevaisuudessa tarvittavia taitoja ja vahvistaa osallisuuden kokemusta. Pelien avulla voi kerryttää osaamista sellaisiinkin asioihin, jotka tuntuvat esimerkiksi nuorena vielä kaukaisilta, kuten oman talouden hallintaan ja kuluttamiseen liittyviin taitoihin. 

Pekka Hummelinin kolme vinkkiä onnistuneen pelituokion järjestämiseen: 

  1. Varmista ennen pelin aloitusta, että pelin tavoitteet ja säännöt ovat selvät kaikille pelaajille. 
  1. Huomioi yhdenvertainen ja turvallinen ilmapiiri. Kaikkien osallistujien pitää voida tuntea, että heidän ideansa tulevat kuulluksi. Muista, että tunteet tarttuvat: opettajan oma innostus voi kannustaa ryhmääkin intoutumaan pelin vietäväksi. 
  1. Tee pelistä hyvä ja toimiva. Riittävän haastava peli mahdollistaa sen, että jokainen pelaaja voi hyödyntää omia vahvuuksiaan tai jopa kokeilla uusia tapoja lähestyä asioita turvallisessa ympäristössä. 

Tutustu Lasten ja nuorten säätiön maksuttomiin materiaaleihin: 

Kestävä rahasuhde -materiaalikokonaisuus, joka sisältää harjoituksia ja pelejä rahasta puhumiseen ja tunnetaitojen vahvistamiseen. Harjoituskokonaisuus sisältää Upgrade EDU:n suunnittelemia rahaan ja kuluttamiseen liittyviä pelejä. 

Mahdolliset maailmat -roolipeli on jännittävä, pelillinen tutkimusmatka tulevaisuuksiin 2–10 pelaajalle ja pelinohjaajalle. Se vie pelaajat ajassa 30 vuotta eteenpäin. Miltä maailma silloin näyttää? Millaisia ihmisiä pelissä seikkailee? Miten pelaajien käy, kun he päätyvät tutkimaan unohtuneille rajaseuduille muodostuneita Kapseleita? 

Juttua varten haastateltu Pekka Hummelin on koulutukseltaan luokanopettaja. Lisäksi hän on luennoitsija, kouluttaja sekä pelien ja pelillisten kokemusten suunnittelija. Hummelin työskentelee kuopiolaisessa Upgrade EDU:ssa.  

TET on yritykselle mahdollisuus kasvattaa työnantajamielikuvaa nuorten silmissä

Kun Iines Isomäeltä ja Fuad Mohamedilta kysytään, mikä oli parasta TET-jaksossa, esiin nousevat muun muassa uusiin ihmisiin ja työtehtäviin tutustuminen, vastuun saaminen ja tasavertaisina työyhteisön jäseninä kohdelluksi tuleminen. Isomäki käy yhdeksättä luokkaa Tapiolan koulussa Espoossa, Mohamed Kulosaaren yhteiskoulussa Helsingissä.  

Molemmat osallistuivat Lasten ja nuorten säätiön, Deloitten, Stora Enson ja Wärtsilän järjestämälle TET-jaksolle. Deloitte, Stora Enso ja Wärtsilä muodostivat yhdessä TET-campuksen, jossa TETiläiset tutustuivat viikon kestävän jakson aikana kaikkien kolmen yrityksen toimintaan ja työntekijöihin. 

“Pääsimme oppimaan esimerkiksi kyberturvallisuudesta ja palvelumuotoilusta sekä siitä, kuinka paljon työtehtäviä ja työntekijöitä on tällaisten isojen yritysten taustalla”, Isomäki kertoo.  

Tärkeimpiä oppimiskokemuksia nuorille oli, kuinka erilaisia teitä ihmiset kulkevat päästäkseen erilaisiin paikkoihin ja asemiin. Vaikka TET-paikkana yritykset tuntuivatkin virallisilta, nuoret kokivat silti voineensa olla rentoina ja omina itsenään. Työpaikan yhteisöllinen tunnelma vetosi molempiin. 

“En aiemmin tiennyt, mitä haluaisin tehdä työkseni, mutta nyt voin sanoa paremmin, mitä haluan. Olen nähnyt, millaista on Deloittella, Wärtsilällä ja Stora Ensolla – oli aika makeeta!” Mohamed iloitsee. 

Nuorten mielestä TET on työnantajalle oiva tilaisuus kohottaa työnantajamielikuvaa 

Sekä Isomäki että Mohamed ovat yksimielisiä siitä, että TET-harjoittelijoiden ottamisesta osaksi työyhteisön arkea on hyötyä yrityksen maineelle työnantajana. Sana TET-kokemuksista leviää, kun nuoret puhuvat harjoittelupaikoista. Hyvä harjoittelukokemus voi herättää nuoren kiinnostuksen ja innostaa häntä hakemaan myöhemmin vaikkapa kesätöitä yrityksestä. Toisaalta sana voi levitä myös huonoista kokemuksista.  

TET.fi-palvelussa tulee olemaan tarjolla laadukkaita pedagogisia materiaaleja harjoittelun toteuttamiseen. Niiden tarkoituksena on edesauttaa molemminpuolisen hyvän TET-kokemuksen toteutumista. 

TET-paikan tarjoamisesta hyötyvät siis sekä työnantajat että harjoitteluun tulevat nuoret. Nuoret oppivat käytännönläheisellä tavalla, millaista työelämä on ja minkälaisia työtehtäviä on olemassa. Yritysten työnantajamielikuva saa uutta nostetta, kun TETiläiset vievät viestiä harjoittelupaikastaan eteenpäin kavereille ja muille tulevaisuuden TETiläisille.  

Mohamed on jo ehtinyt välittää omaa hyvää kokemustaan eteenpäin: 

“Omalle pikkuveljelle sanoin, että ensi vuonna kannattaisi mennä TET-campukselle TETiin”, hän kertoo.  

Uusi palvelu tuo TET-paikat tasavertaisemmin kaikkien saataville 

TETiin mennään yleensä oman kodin lähellä sijaitseviin paikkoihin. TET-paikka löydetään sieltä, mistä uskalletaan kysyä. Suosittuja ovat esimerkiksi kaupat, kahvilat ja päiväkodit. Isomäki kertoo saaneensa ensimmäisen TET-paikkansa käytyään paikan päällä helsinkiläiskaupassa kysymässä. Toisen hän kertoo saaneensa vanhempiensa kautta, mutta tunnistaa samalla TET-paikkojen jakautumisen eriarvoisuuden: 

“Vaikka olen tosi kiitollinen omasta paikasta, voi se silti olla tosi epäreilua, että joillain ei ole tällaisia mahdollisuuksia.” 

Ensi vuonna avattava TET.fi-palvelu kerää kiitosta niin Isomäeltä ja Mohamedilta kuin Kulosaaren yhteiskoulussa opinto-ohjaajina työskenteleviltä Satu Nevalaiselta ja Kaisa Stenbäckilta. 

“TETistä ajatellaan välillä vähän kapeasti. Ne ovat yleensä vain ne kaupat ja yritykset, jotka nuori näkee ympärillään. Ei ehkä uskalleta lähteä hakeutumaan mihinkään isompiin yrityksiin”, Stenbäck pohtii TET-harjoitteluiden nykytilannetta. 

Uusi TET-paikkaa hakevia nuoria auttava palvelu kuulostaa Mohamedista ja Isomäestä hyvältä. Palvelun kautta TET-paikan etsiminen voi tuntua monesta mieluisalta, jos esimerkiksi fyysisesti paikan päälle meneminen jännittää. 

“Ei oo helpointa löytää TET-paikkaa, sanon vaan!” Mohamed sanoo. 

Palvelun kehittämistyöhön ja TET-jaksojen pilotteihin oppilaittensa kanssa osallistunut Nevalainen kiittelee hakemusprosessin selkeyttä. Yhteisen kehittämistyön tavoitteena on selkeä ja helppokäyttöinen palvelu kaikille. 

“Kenenkään TET-jakso ei ole ainakaan jäänyt siihen kiinni, että olisi ollut jotenkin kamalan työlästä hakea paikkaa”, Nevalainen sanoo. 

Isomäki, Mohamed, Nevalainen ja Stenbäck ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että tulevaisuuden työelämässä tärkeimpiä taitoja ovat vuorovaikutustaidot: me tarvitsemme toinen toisiamme. 

”Parhaimmillaan TET on sellainen paikka, jossa loistavat nekin nuoret, jotka täällä kouluympäristössä eivät jostain syystä pärjää niin hyvin. TETin merkitys tulee esiin juuri silloin, kun nuori löytää TET-harjoittelussa itsestään sellaisia puolia, jotka koulun arjessa ovat jääneet piiloon”, Stenbäck summaa. 

KOT-säätiö on tukenut TET.fi-palvelun kehittämistyötä vuonna 2022

Säätiön tuella olemme toteuttaneet 

  • Työelämätaitoihin ja TET-jaksoon keskittyviä työpajoja, joihin on osallistunut 114 yläkoululaista 
  • TET-lähettiläiden vierailuja kouluihin, joiden kautta 144 nuorta on saanut tietoa eri aloista ja urapoluista 
  • Viikon mittaisen TET-harjoittelun 38 yläkoululaiselle 
  • TET.fi-infotilaisuuden 297 yläkoululaiselle 

Haluaisitko tietää lisää TET.fi-palvelusta? Ota yhteyttä:

Heidi Harju

ohjelmapäällikkö

heidi.harju@nuori.fi

050 428 2031

Peli: Mahdolliset maailmat

Mahdolliset maailmat on jännittävä, pelillinen tutkimusmatka tulevaisuuksiin. Jokainen pelaaja pääsee pelaamaan peliä omalla hahmollaan, joka ratkaisee tulevaisuuteen sijoittuvia ongelmia. Peli yhdistää nuorisotyön, roolipelaamisen ja tulevaisuuksien tutkimisen.

Tutustu peliin YouTubessa:

Mahdolliset maailmat on roolipeli, joka vie pelaajat 30 vuotta ajassa eteenpäin. Miltä maailma silloin näyttää? Millaisia ihmisiä pelissä seikkailee? Kerää kasaan 2–10 hengen peliporukka ja selvittäkää, miten hahmojen käy, kun he päätyvät tutkimaan unohtuneille rajaseuduille muodostuneita Kapseleita.

Pelin avulla opitaan ryhmätyötaitoja ja ajattelemaan mahdollisia tulevaisuuksia. Peli on kehitetty yhdessä 18–25-vuotiaiden työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kanssa.

Mahdolliset maailmat -peli on osa samannimistä hanketta , jota tukee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA vuosina 2020–2022. STEA:n lisäksi toimintaa rahoittavat mukana olevat yhteistyöyritykset Deloitte ja Vantaan Energia. 

Lataa peli PDF-julkaisuna tästä

Tutustu myös:

Pieni opas pelisuunnitteluun on suunnattu kaikille, jotka haluavat suunnitella oman pelin tai löytää uusia näkökulmia pelisisältöjen suunnitteluun. Opas tarjoaa katsauksen peliprojektin vaiheisiin ideoinnista ja konseptoinnista pelin viimeistelyyn. Vinkit ovat sovellettavissa minkä tahansa pelin suunnitteluun. Opas on tehty Lasten ja nuorten säätiön, Nuorten Akatemian ja SAKU ry:n yhteishankkeessa vuosina 2020–2022.

Tutustu oppaaseen Nuorten Akatemian sivuilla

Read Hour juhli lukemista Suomessa ja ulkomailla syksyllä 2022

“Read Hour -kampanjan tavoitteena on innostaa lapset ja nuoret lukemaan. Tänäkin vuonna kampanja näkyi ja kuului laajasti katukuvassa, mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että onnistuimme hyvin”, sanoo Lasten ja nuorten säätiön viestintäpäällikkö Taina Tyrväinen. 

Kampanjan yhteydessä järjestettiin toista kertaa yläkoululaisille suunnattu Read Hour Live -lähetys. Se lähetettiin YouTubessa suorana lähetyksenä. Lähetystä katsomaan ilmoitettiin jopa 20 000 nuorta 160:sta eri yläkoulusta. Oppilaita oli lähetyksen striimin äärellä aina Kittilästä Luxemburgiin ja Joensuusta Vaasaan.  

Kaksikielisen Read Hour Live -lähetyksen juonsivat Kallion lukion opiskelijat Ranja Omaheimo ja Ellen Hellberg. He johdattivat katsojat lähetyksen aikana niin kirjastoseikkailulle kuin teatterin kulisseihin. Lukuvinkkejä katsojille tarjosivat lähetyksessä vierailleet nuoret sekä näyttelijä Krista Kosonen ja kirjailija Lotta-Sofia Saahko. Read Hour Live huipentui Biolasten energiseen esitykseen. Lähes 80 prosenttia mukana olleista opettajista osallistuisi oppilaidensa kanssa vastaavaan uudestaan. 

Katso Read Hour Liven tallenne YouTubesta

Alakouluille ja varhaiskasvatukseen Read Hour tarjosi tänä vuonna pedagogisen materiaalikokonaisuuden. Maksutta saatavissa oleva materiaali perustuu Näkymätön lapsi -kertomukseen, ja se on suunnattu 5–12-vuotiaille lapsille. Materiaali on tehty suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja osittain viroksi. 

Tutustu pedagogiseen materiaaliin readhour.fi:ssä

Lukemista juhlittiin sekä eri puolilla Suomea että ulkomailla 

Kampanja näkyi lukuisissa kirjastoissa sekä organisaatioissa ja työyhteisöissä ympäri Suomen. Monet Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoista järjestivät oman ääneenlukuhetken asiakkailleen. Mukaan haastettiin myös eduskunta ja kansanedustajia, joista monet toivat omia lukutottumuksiaan esille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kampanjan suojelijana oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö. 

Viime vuonna kansainvälistynyt Read Hour näkyi myös tänä vuonna Ruotsissa, Norjassa, Virossa ja Isossa-Britanniassa. Ruotsissa yli 150 koko kansan tuntemaa henkilöä kannusti lukemaan, Virossa Read Houria vietettiin kirjastoissa ja toreilla yhteisinä lukuhetkinä, Isossa-Britanniassa mukaan innostettiin lukemalla Muumeja ja Norjassa lukemiseen kannustettiin kirjailijoiden lukustriimillä.   

Read Hour 2022 Suomessa numeroina 

  • 4 päivän kampanja 
  • kymmeniä tuhansia nuoria osallistuneita lapsia ja nuoria Suomessa 
  • 160 koulua mukana Read Hour Livessä 
  • 105 kirjastoa ympäri Suomen mukana kampanjassa 
  • 17 kirjastoa Helsingissä järjesti oman lukutuokionsa 
  • 12 sosiaalisen median vaikuttajaa 
  • 39 kumppania mukana kampanjassa 
  • 20 000 jodlaajaa psykoterapeutti Ville Merisen johdattamassa Ask Me Anything -tuokiossa. Keskustelu oli liki 500 kommentilla yksi kaikkien aikojen suosituimmista tapahtumista Jodelissa. 
  • Yli 3 200 julkaisua sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #ReadHour  
  • 26 perinteisen median uutista 

Read Hourin taustalla on laaja kumppanijoukko. Pääyhteistyökumppaneina kampanjassa vuonna 2022 olivat Moomin Characters, Storytel ja WSOY. Kampanjaa tukivat Svenska kulturfonden, Svenska folkskolans vänner ja Konstsamfundet.  

Ensi vuoden suunnittelua tehdään jo. Tavoitteemme on tuoda lukuiloa yhä laajemmalle joukolle lapsia ja nuoria syyskuussa 2023. 

Haluatko mukaan vuoden 2023 Read Hour -kampanjaan? Laita viestiä! 

Heidi Enbacka

Ohjelmapäällikkö

heidi.enbacka@nuori.fi

Dreams-kouluvierailut kasvattavat toivoa

Kirpsakkana pakkasaamuna lumi narskuu Helsingin Alppilassa Åshöjdenin koulun pihalla. Nuorten keskuudesta kuuluu iloista puheensorinaa, kun he saapuvat kouluun. Näyttää siltä, että kouluun on maanantaiaamunakin kiva tulla. 

Tämä kouluviikko alkaa tavallisesta poiketen: Lasten ja nuorten säätiön Dreams-lähettiläs Robson Lindberg on tullut jo aamutuimaan koululle jakaakseen oman kasvutarinansa ja kannustaakseen nuoria unelmoimaan.  

Nuoret saapuvat tilaan siistissä jonossa ja jättävät puhelimet niille tarkoitettuun laatikkoon. Suurista ikkunoista avautuu näkymä lumiseen puistoon. Sisään tulvii päivänvaloa, vaikka on joulukuu. 

Tunnelma salissa on innostuneen kupliva, kun esitystekniikkaa viritellään. Nuorilla on selvästi toisilleen paljon kerrottavaa viikonlopun jälkeen. Sali hiljenee kuitenkin välittömästi, kun Dreams-lähettiläs aloittaa puheensa. 

Ensimmäisenä valkokankaalle ilmestyy sitaatti:

”If you can see the invisible you can do the impossible”. 

Robson kysyy nuorilta, kuinka moni uskoo, että on mahdotonta nähdä näkymätöntä. Käsiä nousee yleisöstä pienen naureskelun saattelemana. Robsonin seuraava vastaus saa kuitenkin koko salin hiljenemään, sillä näkymättömän näkeminen on itse asiassa hyvinkin mahdollista: hänen vakavasta onnettomuudesta seurannutta aivovammaansa ei voi nähdä. 

Vakavasta puheenaiheestaan huolimatta Robson onnistuu keventämään tunnelmaa salissa näyttämällä sairaalassa otettuja selfieitä sekä ripottelemalla tarinan joukkoon eläväistä huumoria ja itseironiaa.

“On tärkeää, että elämässä on tavoite, jota kohti mennä” 

Oppilailla on puheenvuoron lopuksi paljon kysymyksiä. Moni rohkaistuu esittämään kysymyksen. Kauan olit sairaalassa? Kauan kesti toipua masennuksesta? Tilaisuuden jälkeen käytävillä käy vilkas puheensorina. 

Ehdin kysymään muutamalta oppilaalta, mitä heille jäi käteen äsken kuullusta esityksestä. Neljätoistavuotiaat Stella ja Junie ovat yksimielisiä: ”Robson oli tosi hyvä puhuja – parempi kuin muut koululla käyneet vieraat. Häntä oli tosi mielenkiintoista kuunnella.” 

”Puheenvuorosta jäi mieleen se, että on erilaisia tapoja elää. On tärkeää, että elämässä on tavoite, jota kohti mennä”, nuoret jatkavat. 

Saan myös Robsonin jututettavaksi häntä vuolaasti kiittelevältä rehtorilta. Millaista oli puhua juuri täällä Åshöjdenin koulussa tänään? 

”Sikasiistiä, olen käynyt täällä ennenkin, ja täällä näkee ja tuntee, kuinka nuorille annetaan tilaa ja aikaa. Kun yläkoulullinen nuoria on hiljaa, niin tietää, että he todella kuuntelevat.” 

Vierailun hyvä tunnelma ja nuorten innostus saavat hymyn viipymään kasvoillani. Kävellessäni poispäin koululta mietin, kuinka tärkeää meidän jokaisen on saada rohkaisua ja kannustusta omien unelmien löytämiseksi. Uskon, että tämä päivä oli monelle meistä paikalla olleelle erityinen ja tärkeä. 

Kirjoittaja on Dreams-ohjelmassa tuottajana työskentelevä Meri-Tuuli Lönn. Liputamme unelmoinnin puolesta yhdessä Pohjola Vakuutuksen kanssa. Pohjola Vakuutus tukee Dreams-ohjelmamme suomenkielisiä kouluvierailuja. Ruotsinkielisiä vierailuja tukevat eri säätiöt, joista Stiftelsen Tre Smeder tuki vierailun Åshöjdenin kouluun Helsingissä.

Yrityslahjoitus luo toivoa vuodelle 2023 – Otava tukee Lasten ja nuorten säätiötä 30 000 eurolla

Lasten ja nuorten säätiö tarjoaa lapsille ja nuorille tietoa, taitoja ja mahdollisuuksia tehdä tulevaisuutta. Säätiön toiminnalla vastataan tarpeisiin, jotka nousevat suomalaisten lasten ja nuorten arjesta.  

”Lapset ja nuoret ovat eläneet viimeiset vuodet monien samanaikaisten kriisien leimaamassa maailmassa. Sillä on ollut suuri vaikutus siihen, miltä tulevaisuus heistä näyttää. Haluamme joulukeräyksessämme kutsua yritykset ja organisaatiot rakentamaan kanssamme toivon ilmapiiriä”, toteaa lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtaja Olli Alanen. 

Otava tukee lasten ja nuorten lukuiloa 30 000 eurolla

Otava osallistui Lasten ja nuorten säätiön joulukeräykseen 30 000 euron lahjoituksella, jolla tuetaan lasten ja nuorten lukuiloa. Otavan lahjoituksen turvin päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ympäri Suomen järjestetään muun muassa tarinoiden tuottamiseen ja yhdessä lukemiseen innostavia työpajoja ja tapahtumia. 
 
”Lasten ja nuorten innostaminen kirjojen maailmaan on meille Otavassa tärkeää ja haluamme tänä jouluna tukea lasten ja nuorten lukemisen edistämistä tekemällä lahjoituksen Lasten ja nuorten säätiölle”, kertoo Eva Reenpää, joka aloittaa Kustannusosakeyhtiö Otavan uutena toimitusjohtajana 1.1.2023.  
 
”Lukeminen lisää ymmärrystä maailmasta, kasvattaa empatiaa ja vahvistaa keskittymiskykyä. Lukutaito antaa keinoja sanoittaa omia tunteita ja luo pohjan myös itseilmaisulle. Lukemiseen kannustaminen on yksi keino vahvistaa lasten ja nuorten tulevaisuususkoa”, kertoo Lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtaja Olli Alanen.   
 
Olkaa yrityksenä tai organisaationa mukana kasvattamassa toivoa. Osallistukaa lasten ja nuorten säätiön joulukeräykseen. 

Osallistumalla joulu­keräykseen olette mukana tukemassa lasten ja nuorten tulevaisuus­uskoa monin tavoin:

  • Tunnettujen Dreams-lähettiläiden kouluvierailut innostavat oppilaita unelmoimaan ja löytämään omia vahvuuksiaan 
  • Tulevaisuuskoulu vie tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä kouluihin ja osoittaa, että jokainen voi vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan 
  • Ensi vuonna julkaistava TET.fi-sivusto tulee tekemään työelämään tutustumisesta entistä mielekkäämpää ja yhdenvertaisempaa 
  • Read Hour -kampanja lisää lasten ja nuorten lukuiloa: lukeminen lisää ymmärrystä maailmasta, kasvattaa empatiaa ja vahvistaa keskittymiskykyä.  
  • Lisäksi Lasten ja nuoren säätiö tekee töitä kaikista haavoittuvassa elämäntilanteessa olevien nuorten parissa. Monipuolisen luovan toiminnan ja erilaisen työpajojen avulla vahvistetaan nuorten itsetuntemusta ja ehkäistään syrjäytymistä.  

Lisätietoja:

Olli Alanen

toiminnanjohtaja

olli.alanen@nuori.fi

050 502 5007

Nopeasti muuttuvassa maailmassa toivolle on aina tilaa

Aloitin elokuun alussa Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulussa harjoittelijana. Tulevaisuudentutkimuksen maisteriopiskelijana koin, että harjoittelu tulevaisuuskasvatuksen parissa olisi itsestään selvä osa urapolkuani, sillä työskentely nuorten, lasten ja heitä opettavien aikuisten kanssa tarjoaisi hedelmällisimmän toimiympäristön tulevaisuusajattelun mahdollisuuksien välittämiselle.  

Systemaattinen tulevaisuusajattelu virittää jokaista meitä pohtimaan arvomaailmaamme ja erilaisten valintojen mahdollisia seurauksia pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuskasvatuksen ensisijainen tarkoitus on kuitenkin ennen kaikkea vahvistaa lasten ja nuorten uskoa itseensä aktiivisina, tulevaisuuden maailmaa muokkaavina toimijoina. 

Ajattelun laajentaminen vaihtoehtoisten tulevaisuuksien tarkasteluun voi saada huomaamaan, että mahdollisuus tehdä muutoksia on myös omissa käsissä. Toisaalta ymmärrys yhteiskunnallisten haasteiden monimutkaisuudesta ja valtasuhteiden vaikutuksesta ihmiskunnan kehityksen kulkuun saattaa yhtä hyvin lamaannuttaa kenet tahansa. 

Tulevaisuuksien tutkiminen auttaa käsittelemään vaikeitakin tunteita 

Kun jatkuvat globaalit kriisit lisäävät epätoivon tunteita ja tulevaisuususko vähenee, kysymys elämän tarkoituksellisuudesta herättää vähintäänkin pohdintaa. Koulujen opintosuunnitelmissa toistuu tavoite nuorten ohjaamisesta kohti mielekästä elämää, mutta kuinka toivoa ylläpitävää voikaan olla valmistaa itseään vuosikymmeniä jatkuvaan työhön ja suorituskeskeiseen olemiseen elämään epävarmassa, ääri-sääolosuhteiden vallitsemassa, ja jatkuvien ärsykkeiden täyttämässä maailmassa? 

Omat pohdintani näistä teemoista ovat saaneet minut toisinaan kyseenalaistamaan kaikkea ja kaikkia, mutta myös ymmärtämään, että tulevaisuuksien tutkiminen voi auttaa käsittelemään näitä vaikeita tunteita ja tukea epävarmuuden kohtaamisessa. Ja historiahan on todistanutmiten ihmisellä on tapana sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. 

Ikävuosien kertyessä tulevaisuuskäsitys monimuotoistuu, mutta nuorelle aika näyttäytyy vielä yhtenä jatkumona. Ei ole ihme, jos välillä mietityttää, miten elämässä pärjää. Harjoitteluni aikana olen erityisesti pysähtynyt pohtimaan dialogin merkitystä vaikeiden asioiden käsittelyssä ja tunteiden esille tuomisessa. 

Tulevaisuusajattelu antaa aikaa asioiden ja ilmiöiden tarkemmalle tarkastelulle, mutta yhtä tärkeää on sanoittaa ajatuksiaan ääneen. Kuitenkin vasta kun toinen on vilpitön ja vastaanottavainen kuuntelemaan, myös tunteiden ilmaisemiselle muodostuu turvallinen tila. Vaikeista asioista puhuminen auttaa löytämään uusia näkökulmia ja jopa ratkaisuja. Vertaistuki niin oman kuin muidenkin ikäisten parissa on merkittävä mahdollisuus toivon synnyttämiselle. 

Onnistunut dialogi välittää tulevaisuususkoa

Aikuisilla on paljon opittavaa nuorilta ja lapsilta, mutta myös vastuu siitä, että he näyttävät nuoremmalle sukupolvelle kykynsä muuttua ihmisinä. Aiempia valintoja on tärkeää uskaltaa kritisoida, mutta samalla muistaa, että jokainen päätös tehdään sen hetkisissä olosuhteissa, sellaisena, mitä siinä hetkessä olemme ja koemme. On tärkeää ottaa vastuu, mutta myös muistaa armollisuus itseä kohtaan.  

Onnistuneen dialogin kautta aikuiset voivat välittää lapsille ja nuorille tulevaisuususkoa, ja viestiä siitä, miten jokainen valinta oikeasti vie kohti uusia vaihtoehtoja, jotka kehittyvät jatkuvasti ajassa, eri ihmisten ja ympäristön vaikutteiden alla. Maailmassa, joka on alati muutoksessa, toivolle löytyy aina tilaa.  

Harjoituksia tulevaisuustyöskentelyyn: Näin käsittelet tulevaisuutta luovasti nuorten kanssa

Tulevaisuuden ajattelu voi joskus tuntua ylitsepääsemättömältä, jos sitä miettii vain omasta näkökulmasta. Soveltavan teatterin ja erilaisten luovien harjoitusten avulla on mahdollista tarkastella tulevaisuutta eri näkökulmista tai vaikkapa roolihahmon kautta.

Lataa PDF-muotoinen opas tästä (4 Mt)

Harjoitukset auttavat osallistujaa herättelemään omaa luovuutta mahdollisten tulevaisuuksien kuvittelemisessa. Niiden avulla herätellään ensin mielikuvitusta yleisen tulevaisuuden ajattelemisessa ja hiljalleen siirrytään pohtimaan myös omaa tulevaisuutta sekä tekemään sitä konkreettiseksi sanoilla, kuvilla ja kehollisesti.

Opas sopii esimerkiksi nuoriso-ohjaajille, opinto-ohjaajille ja muille ryhmänohjaajille. Sitä käyttävältä ohjaajalta vaaditaan jonkin verran ohjattavan ryhmän tuntemusta. Ohjaajan on hyvä tunnistaa, mitkä harjoitukset sopivat ryhmälle sellaisenaan ja mitkä vaativat pohjustusta, esimerkiksi lämmittelyn muodossa. Harjoitukset etenevät matalan kynnyksen yksilö- ja ryhmätehtävistä enemmän heittäytymistä ja luovuutta vaativiin harjoituksiin.

Opas on tehty Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuussafari-hankkeessa yhdessä Kemin kaupunginteatterin Laura Nuuttilan ja Ida Teerin, Kulttuuriosuuskunta ILMEen Aino Granlundin ja Elena Vuoksiolan sekä Vaara-kollektiivin Sonja Pakalénin ja Sami Sainion kanssa.

Hanketta (1.12.2020–31.1.2023) rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, osallistuvat kunnat ja taidetoimijat sekä yrityskumppanit Valmet Automation Oy ja Osuuskauppa Maakunta. Hankkeen kansallinen rahoittajaviranomainen oli Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Antoisia hetkiä tulevaisuuksien tutkimisen parissa! 

Lataa PDF-muotoinen opas tästä (4 Mt)

Lisätietoja

Anna Jussilainen

anna.jussilainen@nuori.fi

050 320 7273

Kriisien maailmassa tarvitaan toivoa

Nuoret ovat eläneet viimeiset vuodet monien samanaikaisten kriisien leimaamassa maailmassa. Sillä on ollut suuri vaikutus siihen, miltä tulevaisuus heistä näyttää. Ilmastokriisin, pandemian ja kiristyneen kansainvälisen jännitteen ratkaiseminen ovat nuorten ulottumattomissa. Tulevaisuus on merkittävästi aiempaa epävarmempi ja on selvää, että myös uusia kriisejä tulee jatkossa. Nyt on erityisen tärkeää keventää kaikin keinoin nuorten harteilla olevaa taakkaa ja rakennettava toivon ilmapiiriä.  

Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan kriisi seuraavasti: kärjistynyt, vaarallinen tilanne, käänne(kohta), murros. Tämän määritelmän mukaisesti 2020-lukua on leimannut ainakin ilmastokriisi, koronapandemia, hyökkäyssota, energiakriisi ja talouskriisi. Nuoret eivät ole koskaan aiemmin eläneet Suomessa vastaavan kriisimylleryksen keskellä. Nämä kaikki ilmiöt rapauttavat osaltaan nuorten tulevaisuususkoa, jolla taas on valtavia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja laajemmin yhteiskunnan kehitykseen.  

Tulevaisuususkon keskiössä on kyky vaikuttaa tulevaisuuteen 

Teimme kesällä 2022 selvityksen nuorten tulevaisuususkosta, johon vastasi yli 1 000 16–30-vuotiasta nuorta ympäri Suomen. Tulokset osoittivat, että nuoret uskovat melko vahvasti omaan tulevaisuuteensa. Samalla ne kertoivat karua kieltä siitä, miltä maailma nuorten mielestä näyttää. Nuorista alle puolet (47,6 %) uskoo ihmiskunnan kykyyn ratkaista suurimmat globaalit ongelmat ja vielä harvempi (45,5 %) uskoo, että ihmiskunnalla on edes halua ratkaista niitä.  

Selvityksemme osoittaa todeksi historiallisen muutoksen nuorten ajattelussa: olemme yhteiskuntana ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin tilanteessa, jossa Suomessa asuvat nuoret pelkäävät eniten sotaa. Tulevaisuususkon kannalta nuorten suurimmissa huolenaiheissa on iso haaste: ne ovat kaikki sellaisia, joihin nuoret eivät koe voivansa vaikuttaa. Juuri kyky vaikuttaa tulevaisuuteen on yksi tulevaisuususkon keskeisin kulmakivi.  

Toivoa on rakennettava monin tavoin 

Vaikka menneisyyden haikailu on yleensä älyllisesti epärehellistä,  huomaan silti kaipaavani 1990-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta sitä hyvinkin huoletonta yhteiskunnallista ilmapiiriä, jossa nuoret elivät. Maailma oli mahdollisuuksia täynnä ja optimismi eli kultakauttaan.  

Vaikka isojen globaalien haasteiden ratkaiseminen on aikuisten vastuulla, on tulevaisuususkon näkökulmasta hyvä tarjota nuorille entistä enemmän heille itselleen sopivia tapoja paremman maailman rakentamiseen. Samalla meidän on tärkeää vahvistaa niitä asioita, jotka nuorten mielestä tuovat heille eniten toivoa, kuten läheisiin ihmissuhteisiin, mielekkääseen tekemiseen ja harrastuksiin. Ne tuovat iloa ja turvaa myös maailmassa, joka on muuten epävarma ja jopa pelottava.  

Anna tänä jouluna lapsille ja nuorille se tärkein: toivoa vuodelle 2023

Lasten ja nuorten säätiön tarkoitus on lasten ja nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen. Tavoitamme vuosittain yli 50 000 lasta ja nuorta ympäri Suomen laajan kumppaniverkon kanssa. Nyt kutsumme kaikki yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt mukaan rakentamaan vuodesta 2023 toivon vuotta osallistumalla säätiömme joulukeräykseen. Sen tuotot käytetään säätiömme vision edistämiseksi: jokainen lapsi ja nuori uskoo tulevaisuuteen. 

Lue lisää

Tulevaisuusvalta kuuluu tuleville sukupolville

Kuluneen kliseen mukaan nuorissa on tulevaisuus. Sanonnalla viitataan siihen, että tämän päivän nuoret tulevat aikanaan nousemaan yhteiskunnassa päättäviin asemiin – tulevaisuuden tekijöiksi. Aikuisten suusta kommentti on tarkoitettu kauniiksi ja kannustavaksi, mutta nuorten ja tulevien sukupolvien korvissa vaikutus saattaa olla päinvastoin lannistava.  

Eikö nuorilla siis ole tässä hetkessä ääntä siinä yhteiskunnallisessa keskustelussa, jossa määritellään suuntaa yhteiselle tulevaisuudellemme?  

Eikö heillä ole lainkaan valtaa vaikuttaa niihin nyt tehtäviin päätöksiin, jotka joko vahvistavat tai heikentävät heidän edellytyksiään hyvään elämään tulevaisuudessa? 

Tulevaisuusvalta on jaettava uudelleen – nyt valtaa käyttää rajattu joukko aikuisia 

Tämän vuoden Finnsight-ennakointifoorumin teemana on tulevaisuusvalta. Käsitteellä viitataan siihen, miten tulevaisuus on jatkuvasti erilaisten yhteiskunnallisten kamppailujen kohteena. Sitran ennakoinnin johtavan asiantuntijan Mikko Dufvan sanoin, ei ole lainkaan yhdentekevää, millaisista tulevaisuuksista puhutaan, ketkä keskustelussa pääsevät ääneen ja millaiset edellytykset ihmisillä on osallistua keskusteluun.  

Taistelu tulevaisuudesta käy kiivaana, sillä käsitykset mahdollisista, todennäköisistä ja toivottavista tulevaisuuksista ohjaavat ja rajaavat niitä tässä hetkessä tehtäviä päätöksiä ja valintoja, joiden seurauksena tulevaisuus muotoutuu. Valta on sillä, joka saa ja pystyy määrittämään vaihtoehdot. 

Yhteiskunnalliselle tulevaisuuskeskustelulle tyypillinen piirre on pitkään ollut, että sitä käyvät melko suppeassa piirissä ennen kaikkea päättäjät, asiantuntijat, yritysjohto, konsultit ja tutkijat. Myös tapa, jolla tulevaisuudesta keskustellaan, on ollut omiaan sulkemaan monia ihmisiä ja ihmisryhmiä sen ulkopuolelle. 

Yksi tällainen tulevaisuuskeskustelun ulkopuolelle jäävä ihmisryhmä ovat tyypillisesti lapset ja nuoret. Eli he, joita me aikuiset juhlapuheissa kutsumme tulevaisuudeksi. Tästä ristiriidasta johtuen lasten ja nuorten tulevaisuusvallan vahvistaminen on ollut yksi Tulevaisuuskoulun tärkeimmistä tehtävistä sen perustamisesta lähtien.  

Tulevaisuuskoulu jakaa tulevaisuusvaltaa lapsille ja nuorille 

Tulevaisuuskoulun tarkoituksena ei ole kertoa lapsille tai nuorille tai heidän kanssaan työskenteleville opettajilla ja kasvattajille, millainen tulevaisuus tulee olemaan. Sen sijaan toiminnan tavoitteena on vahvistaa osallistujien omaa tulevaisuuslukutaitoa ja näin ollen tukea heidän edellytyksiään osallistua yhteiseen tulevaisuuskeskusteluun – sekä tietenkin rohkaista käyttämään omaa tulevaisuusvaltaansa.  

Kyvykkyyksien lisäksi Tulevaisuuskoulu on pyrkinyt omalla toiminnallaan tarjoamaan nuorille alustan ja megafonin, jotta heidän äänensä tulisi paremmin kuulluksi yhteiskunnallisessa tulevaisuuskeskustelussa. Esimerkiksi erilaisten kyselyiden ja selvitysten avulla olemme selvittäneet nuorten ajattelua tulevaisuudesta sekä nostaneet niitä julkiseen keskusteluun.   

Tulevaisuuskoulu on ollut myös perustamassa kansallista Tulevaisuuspäivää. Alun perin kouluille tarkoitettu tapahtuma on sittemmin levinnyt muuallekin yhteiskuntaan, ja vuosien varrella sen viettoon on osallistunut myös kuntia ja kaupunkeja, isoja ja pieniä yrityksiä, museoita sekä kirjastoja sekä lukemattomia muita toimijoita ja ainakin yksi vanhusten palvelukoti. Tulevaisuusvaltaa ovat siis päässeet käyttämään kirjaimellisesti tuhansia suomalaisia vauvasta vaariin.  

Tulevaisuusvallan jakaminen on jokaisen aikuisen tehtävä  

Juhlapuheista huolimatta tyypillistä on, että tulevaisuusvaltaa on kaikkein vähiten heillä, joita asia eniten koskettaa. Lasten ja nuorten edellytykset elää hyvää ja turvallista elämää tulevaisuudessa ovat suoraan riippuvaisia niistä päätöksistä ja valinnoista, joita me aikuiset teemme tässä hetkessä. Tulevaisuusvallan epätasainen jakautuminen ja taipumuksemme priorisoida nykyisten sukupolvien haluja ohi tulevien sukupolvien tarpeiden on yksi juurisyy eskaloituvalle ekologiselle kriisille.  

Me aikuiset käytämme tulevaisuusvaltaa paitsi konkreettisina tekoina, mutta myös ajatuksina. Tietoisesti tai usein tiedostamattomasti siirrämme nuorille oman sukupolvemme rajoittuneita käsityksiä siitä, mikä tulevaisuudessa on mahdollista tai mahdotonta ja toivottavaa tai epätoivottavaa. Valloittamalla tulevaisuuden nuorten puolesta, kavennamme heidän kykyänsä kuvitella tulevaisuudelle uusi, vaihtoehtoinen suunta, joka olisi samalla kaikkien meidän kannalta välttämätön.  

Riippumatta siitä osallistutko tällä viikolla Finnsight-tapahtumaan vai et, nyt on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi pohtimaan omaa suhdettasi tulevaisuusvaltaan ja tuleviin sukupolviin. Apuna voit käyttää seuraavia kysymyksiä: 

  • Millaisia kuvia ja käsityksiä sinulla on tulevaisuudesta? 
  • Miten nämä tulevaisuusolettamukset vaikuttavat tapaasi puhua nuorille tulevaisuudesta?  
  • Pyritkö huomaamattasi valloittamaan tulevaisuuden vai kannustatko nuoria kuvittelemaan ja tekemään itse omat tulevaisuutensa? 
  • Oletko koskaan kysynyt nuorelta, millaisia ajatuksia, toiveita tai pelkoja hänellä on tulevaisuudesta? 

Jotta tulevaisuudesta tulisi hyvä meille kaikille, on tärkeää, että tulevaisuuskeskustelussa ääneen pääsisivät erilaisia keskustelijat mahdollisimman laajasti. Meillä Tulevaisuuskoulussa on ainoastaan hyviä kokemuksia tulevaisuusvallan jakamisesta lapsille ja nuorille. Kannustan kaikkia kokeilemaan samaa. 

TET.fi-palvelua kehitettiin Alma Medialla – näin TETiläisten viikko sujui

”Kerromme tässä, millainen TET-viikkomme oli Alma Medialla.

Luulimme, että Alma Median toimistoduuni on yhtä harmaata, alakuloista meininkiä, jossa kaikki kirjoittavat tiedostoja 24/7 ja juovat kahvia kymmeniä litroja päivässä.

Mutta se olikin aivan muuta.

TET-viikko piti sisällään projektitehtävän, ja meille kerrottiin Alma Median eri työpaikoista ja mitä yrityksiä kuuluu Alma Mediaan. Kävimme Iltalehden toimituksessa. Katsoimme, miten koodataan ja autoimme ICT-tiimiä.

Joka päivä söimme erinomaista ruokaa, joka oli erittäin ravintopitoista. Ruokalassa oli monta eri vaihtoehtoa eri syöjille, ja jälkiruoka oli tosi hyvää.

Jokaisen päivän lopuksi meillä oli päivän päättävä purkukeskustelu yhdessä TET-ohjaajien kanssa.

Maanantaina

Meidät vastaanotettiin hyvällä hengellä Alma-talon aulassa. Päivämme alkoi tutustumisella, jonka jälkeen pääsimme kuuntelemaan viestintätiimin viikkopalaveria. Ruokailun jälkeen kuulimme projektitehtävästä, jonka ehdimme silloin jo aloittaa. Lopuksi olimme vielä mukana tulevaisuusajattelun kurssilla.

Tiistaina

Teimme itsenäisesti projektitehtävää, jonka jälkeen menimme syömään hyvää ruokaa. Saimme myös korvapuusteja, sillä oli kansainvälinen korvapuustipäivä. Ruuan jälkeen kävimme Iltalehden toimituksessa ja tutustuimme talousmedioiden toimintaan.

Keskiviikkona

Jatkoimme projektityötä, jonka jälkeen meille kerrottiin ICT:stä tarkemmin ja saimme tehtävän. Tämän jälkeen pääsimme syömään herkullista ruokaa. Ruokatauon jälkeen kuulimme Alma Median mediamyynnin toiminnasta. Tämän jälkeen jatkoimme viimeisiä viilauksia projektitehtäväämme.

Torstaina

Teimme projektityötä ja kun olimme saaneet sen lähes valmiiksi, pääsimme vierailulle Alma Median kellariin, meikkihuoneeseen ja kuvausstudioon. Mielestämme se oli erittäin mielenkiintoista. Sen jälkeen mentiin syömään, jonka jälkeen matka jatkui Jobly-iltapäivään. Puhuimme omista vahvuuksista ja työnhausta.

Perjantaina

Näytimme projektityömme osalle Joblyn tiimin edustajille ja TET-viikon ohjaajillemme. Vaikka meistä puuttui yksi, saimme esitettyä projektityömme mainiosti! Tämän jälkeen menimme viimeistä kertaa syömään. 🙁

Tämä erosi perinteisestä TET:istä siinä, että oli vähemmän konkreettisia tehtäviä. Sen sijaan vierailtiin eri osastoilla, joissa ihmiset selittivät, miten eri asiat toimivat sekö heidän omista työkokemuksistaan. Projektin tekeminen oli myös uusi asia.

Suurin ero oli kuitenkin se, että työpaikalla tarjoiltiin erinomaista kahvia ja kaakaota, ja sitä sai juoda niin paljon kuin halusi. 😀

Paljon kiitoksia mahtavasta TET-kokemuksesta!

Terveisin
tettiläiset”

Työnantaja, tule mukaan käynnistämään uutta TET.fi-palvelua! 

TET.fi-palvelu avataan ja lanseerataan vuonna 2023. Etsimme nyt ensi vuodelle kumppaneita, jotka haluavat tuoda nopeasti muuttuvaa työelämää lähemmäksi nuoria uuden TET.fi:n avulla. Etsimme yrityksiä, jotka tarjoavat palvelussa TET-paikkoja sekä yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan palvelun kumppaneina. Olettehan meihin yhteydessä, jos haluatte olla mukana!

Heidi Harju

ohjelmapäällikkö

heidi.harju@nuori.fi

050 428 2031

TET.fi-palvelun kehittämistyötä vuonna 2022 rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö, KOT-säätiö ja palvelun yrityskumppanit.

Nuoret sanoittavat parempaa maailmaa Helsingin Kirjamessuilla Hassan Maikalin kanssa

Lasten ja nuorten säätiö osallistuu Helsingin Kirjamessuille yhdessä nuorten ja laulaja-lauluntekijä Hassan Maikalin kanssa. Ohjelmaosiossa sukelletaan rap-lyriikoiden maailmaan: miten sanoituksilla voidaan ilmentää ajatuksia ja vaikuttaa? Tutustumme myös Sanoita parempi maailma -toimintaan, jossa eri-ikäiset nuoret ovat sanoittaneet ja äänittäneet omia kappaleita. 

Kirjamessujen ohjelman juontavat helsinkiläisen Puistopolun peruskoulun ysiluokkalaiset. Luokka osallistui Lasten ja nuorten säätiön toimintaan vuonna 2021 tekemällä oman kappaleensa Tulevaisuus miltä se näyttää.  

“Tervetuloa katsomaan meidän ohjelmaa! Meidän tekemä musiikkivideo näytetään siellä. Haluamme vaikuttaa biisillä siihen, että ihmiset tajuisivat, että ilmastonmuutos on vakava asia ja meidän kaikkien pitäisi tehdä jotain sen pysäyttämiseksi tai edes hidastamiseksi”, sanovat ohjelman juontajat Venla, Ella ja Joanna. 

Sanoita parempi maailma -toiminnassa eri-ikäiset nuoret käsittelevät kestävää tulevaisuutta ja Agenda2030-tavoitteita rap-lyriikoiden avulla. Toimintaa toteutetaan Suomen lisäksi Senegalissa ja Etelä-Afrikassa ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella. 

Lue ohjelmasta Helsingin Kirjamessujen verkkosivuilla:

Siirry Helsingin Kirjamessujen sivuille tästä

Lisätietoja:

Mari-Anne Arpiainen.

Mari-Anne Arpiainen

Asiantuntija

mari-anne.arpiainen@nuori.fi

044 777 2604

Liisi Virta

Tuottaja

liisi.virta@nuori.fi

040 707 7763

Dreams ja Pohjola Vakuutus liputtavat unelmoinnin puolesta

Lasten ja nuorten säätiön Dreams-ohjelmassa yleisön tuntemat Dreams-lähettiläät vierailevat kymmenissä kouluissa kannustamassa nuoria unelmoimaan, innostumaan ja olemaan uteliaita.  

”Oma nuoruuteni oli vaikea ja koin, että minuun kohdistui paljon paineita ja kritiikkiä. Olisin tuolloin kaivannut, että joku olisi nähnyt vahvuuteni ja kannustanut eteenpäin. Dreams-vierailuilla haluan muistuttaa nuoria siitä, että heillä on valta päättää millaiseksi ihmisiksi he haluavat kasvaa”, kertoo ex-nyrkkeilijä Elina Gustafsson, Lasten ja nuorten säätiön uusi Dreams-lähettiläs.  

Gustafssonin lisäksi Dreams-lähettiläinä toimivat breakdance-tanssija Johannes ”Hatsolo” Hattunen, yrittäjä ja burnout-selviytyjä Tomi Kaukinen, näyttelijä Krista Kosonen, Robson ”maailman paras aivovammapotilas” Lindberg, muusikko Tommy Lindgren, yrittäjä Laura Peippo, näyttelijä Christoffer Strandberg ja näyttelijä-ohjaaja Pamela Tola. 

“Mäkin tarvitsin tsemppaamista omina kouluaikoina. Aina sitä ei saanut, mutta jokainen rohkaiseva kohtaaminen jätti positiivisen jäljen. Koen, että Dreams-vierailujen avulla mun on nyt mahdollista jättää vuorostani positiivinen jälki. On mahtavaa, kun yläkoululaiset ovat tulleet vierailujen jälkeen jakamaan kanssani niiden isojakin unelmia ja on saanut kannustaa niitä eteenpäin – juuri tämän takia Dreams-vierailuja tarvitaan”, kertoo breakdance-tanssija Johannes “Hatsolo” Hattunen. 

Dreams vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen 

Dreams-vierailuille on kouluissa kova kysyntä ja syyt tälle selittyvät osin myös kesällä julkaisemastamme selvityksestä, jonka mukaan nuorten usko koko maailman tulevaisuuteen on heikentynyt. Selvityksestä kävi myös ilmi, että erityisesti nuorten naisten usko tulevaisuuteen on miehiä heikompi. Siksi Dreams-vierailujen uudelleenlanseeraus juuri kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11. lokakuuta on erityisen osuvaa. 

Dreams-ohjelmaa on toteutettu ympäri maan pian 20 vuotta. Nuorten unelmointia ja uskoa tulevaisuuteen tukevat nyt Pohjola Vakuutus ja useat osuuspankit ympäri maan. 

“Maailmantilanne aiheuttaa epävarmuutta, mutta haluamme kannustaa lapsia ja nuoria unelmoimaan ja uskomaan tulevaisuuteen. Dreams-ohjelman avulla edistämme lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallistumme tulevaisuudenuskon vahvistamiseen”, kertoo Dreamsin pääyhteistyökumppanin, Pohjola Vakuutuksen vastuullisuusasioista vastaava johtaja Nella Korhonen. 

Lasten ja nuorten säätiö toteuttaa Dreams-vierailuja myös ruotsiksi. Ruotsinkielistä toimintaamme tukevat Brita Maria Renlundin muistosäätiö, Säätiö Tre Smeder, Sparbanksstiftelsen Esbo-Grankulla ja Helsingestiftelsen. 

Lisätietoja:

Wilhelm Hörhammer

Ohjelmapäällikkö

wilhelm.horhammer@nuori.fi

050 373 9229

Meri-Tuuli Lönn

Tuottaja (Dreams-vierailut)

meri-tuuli.lonn@nuori.fi

040 167 7252

Vieraskynä: Osuuskauppa Maakunta on mukana tukemassa nuorten siirtymistä työelämään

Me Osuuskauppa Maakunnassa halusimme lähteä mukaan Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuussafari-toimintaan, koska olemme suuri nuorten työllistäjä Kainuussa. Vuosittain meillä käy satoja nuoria kesätöissä ja työelämään tutustumisjaksoilla kaupoissa ja ravintoloissa. Panostamme nuorten kokemuksiin työelämästä, jotta saamme heidät tulemaan jatkossakin meille kesätöihin ja ehkä jopa hakeutumaan alan opintoihin ja vakituisiin töihin. 

Tulevaisuussafarin aikana olemme kohdanneet nuoria yritysvierailuilla ja käyneet heidän kanssaan hienoja keskusteluja työurista sekä työhön liittyvistä haaveista ja odotuksista. Olemme kertoneet nuorille oman urapolkumme, ja vastaavasti he ovat kertoneet meille omat tarinansa ja toiveensa tulevaisuuden työelämähaaveista. Nuorten toteuttamien esitysten kautta olemme saaneet olla osallisena koskettavissa kokemuksissa, joita nuorille on työelämässä syntynyt.  

Esityksissä on nostettu esille tärkeitä teemoja, kuten työhön liittyviä paineita, virheisiin suhtautumista, perehdyttämistä, palautteen antamista, työyhteisötaitoja, kiusaamista ja tasa-arvoisuutta. Nämä ovat työelämälle tärkeitä palautteita, joita haluamme ottaa huomioon nuorten kohtaamisissa. Olemme saaneet nuorilta paljon ajattelemisen aihetta. Kerta toisensa jälkeen nuorten taitavasti tekemät näytelmät ja musiikkiesitykset ovat vakuuttaneet meidät. 

Nuorten mukaan tutustuminen ravintolan ja hotellin arkeen on ollut yhteistyössä kaikista kiinnostavinta. Myös yrityksen edustajana on ihan parasta, kun pääsee näyttämään ihan oikeasti, mitä kaikkea meillä tehdään. 

Olemme käyneet läpi esimerkiksi sitä, minkälainen keittiö koneineen meiltä löytyy, mitä kaikkea tarjoilija tekee, miten pyyhitään oikeaoppisesti pöytä, millaisia hotellihuoneita meiltä löytyy tai mitä eroa on sviitillä ja standardihuoneella. Niistä on varmasti saatu kaikki eniten irti, kun opiskelijat ovat puolestaan esittäneet meillekin päin kysymyksiä, mitä ei ehkä aiemmin ole tullut edes ajatelleeksi. 

Kiitos että olemme saaneet olla mukana! 

Tulevaisuussafarissa on ollut mukana Kajaanin Prisma sekä Original Sokos Hotel Valjus ja siellä toimiva ravintola Sulo. Vuosina 2021–2022 toteutettava Tulevaisuussafari on Lasten ja nuorten säätiön koordinoima hanke, jonka paikallisesta toiminnasta Kajaanissa vastaa Vaara-kollektiivi. Kajaanin lisäksi toimintaa järjestetään Kemissä ja Oulussa. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus sekä yrityskumppanit Osuuskauppa Maakunta ja Valmet. 

Euroopan unioni, Euroopan sosiaalirahasto
Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 logo
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen logo

Kestävä rahasuhde – harjoituksia rahasta puhumiseen ja tunnetaitojen vahvistamiseen

Raha on tunneasia, ja siksi siitä on tärkeä oppia puhumaan jo nuorena. Julkaisemme osana Kestävä rahasuhde -toimintaa harjoituksia rahasta puhumisen ja tunnetaitojen vahvistamisen tueksi. Materiaalit sopivat erityisen hyvin osaksi TUVA-opetusta, mutta kuka tahansa nuorten kanssa työskentelevä voi hyödyntää materiaaleja työssään.  

Materiaaleihin sisältyy erilaisia pelejä, tunne- ja tietoisuustaitotehtäviä, digitarinatyöskentelykokonaisuus sekä kuuntelu- ja kirjoitusharjoituksia. Toiminnallisten ja luovien harjoitusten äärellä tutustutte nuorten kanssa pehmeisiin taloustaitoihin esimerkiksi pohtimalla, millainen oma rahasuhde on ja mitä on kestävä kuluttaminen.  

“Materiaalit keskittyvät rahaan liittyvien tunteiden ja asenteiden tunnistamiseen ja sitä kautta parempaan rahanhallintaan. Haluamme nostaa tunnetaidot osaksi taloustaitoja ja tukea opettajien kykyä vahvistaa nuorten talouteen liittyviä tunnetaitoja, jotta kaikilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet rakentaa omaa kestävää tulevaisuuttaan”, kertoo Kestävä rahasuhde -toiminnan projektipäällikkö ja asiantuntija Anna-Liisa Parkkinen.  

Tutustu oppaaseen

Lisätietoja oppaasta

Anna-Liisa Parkkinen

anna-liisa.parkkinen@nuori.fi

050 308 4215

Linda Lopperi

linda.lopperi@nuori.fi

040 145 7447

Read Hour innostaa lukemaan 8.9. – tänä syksynä kampanja on rauhan ja ystävyyden asialla

Tänä syksynä neljättä kertaa järjestettävän Read Hourin tarkoitus on innostaa lukemaan ja luoda lukumyönteisempää kulttuuria. Suomesta lähtöisin olevaa Read Houria vietetään tänä syksynä Suomen lisäksi myös Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Lasten ja nuorten säätiön luoman kampanjan tavoitteena on kannustaa erityisesti lapsia ja nuoria tutustumaan tarinoiden ja tekstien maailmaan.   

Tänä syksynä lukemisella lisätään rauhaa ja ystävyyttä  

Read Hour kannustaa tänä syksynä tarttumaan teoksiin, joista välittyy rauhan ja ystävyyden sanoma. Lasten ja nuorten säätiön kesällä julkaiseman selvityksen mukaan sota on noussut nuorten suurimmaksi huolenaiheeksi, minkä vuoksi rauha ja ystävyys -teeman nostaminen Read Hourin yhteydessä koettiin tärkeäksi. Lukemisen avulla on mahdollista käsitellä myös vaikeita aiheita ja rakentaa ihmisten välistä ymmärrystä.   
  
Kampanjassa rauhan ja ystävyyden sanomaa eteenpäin viemässä ovat kirjailija, Lotta ja pappa -parivaljakosta tunnetuksi tullut Lotta-Sofia Saahko ja somessa nuorten parissa suosiota videoillaan sekä live-lähetyksillään niittänyt @terapeuttiville eli psykoterapeutti Ville Merinen.  
  
”Lukemisella on ihmisen mieleen monia myönteisiä vaikutuksia. Lukeminen antaa mielikuvitukselle tilaa työskennellä, lievittää ahdistusta, luo mahdollisuuksia samaistua muihin ja kehittää näin empatiakykyä. Parhaimmillaan kirjojen kautta pystyy myös käsittelemään itselle vaikeita tunteita. Itse ajattelen, että siinä missä some yleensä kiihdyttää ajatuksia ja tunteita, kirjat voivat rauhoittaa. Toivoisin, että jokaista lasta ja nuorta kannustettaisiin myös kotona lukemaan”, Merinen kommentoi.  
  
Lotta-Sofia Saahko on innolla mukana kampanjassa, sillä kokee aiheen myös henkilökohtaisesti hyvin tärkeäksi.   
  
”Kirjat ja lukeminen ovat tarjonneet minulle mielenrauhaa ja turvapaikan. Uskon, että kirjoilla on tärkeä tehtävä siinä, että ne auttavat meitä ymmärtämään toisiamme paremmin. Toivon, että esimerkiksi Omenarannasta uuteen kotiin -lastenkirjaan kokoamani pappani lapsuusmuistot evakkoajasta auttavat käsittelemään sotaa lasten kanssa ja lieventämään pelkoja”, Saahko kertoo.    

Read Houria vietetään ympäri Suomen – Read Hour Live -lähetys kutsuu yläkoulut mukaan nostattamaan lukuintoa  

Nuorten tekemä ja yläkouluille suunnattu suora Read Hour Live -lähetys kannustaa yläkoululaisia kirjojen pariin. Nyt toista kertaa Youtuben kautta lähetettävässä suorassa lähetyksessä jaetaan muun muassa lukuvinkkejä Krista Kososen kanssa, nähdään Biolasten energinen musiikkiesitys, seikkaillaan kirjastossa, etsitään muumeja teatterin kulisseista sekä keskustellaan omien biisien tekemisestä. Viime vuonna Read Hour Live -lähetystä seurasi yli 35 000 nuorta opettajineen ja tänä vuonna tähtäimessä on tavoittaa yhä useampi yläkoululainen. Myös päiväkoteja ja alakouluja kutsutaan mukaan viettämään Read Houria juuri julkaistun pedagogisen materiaalin avulla.   
  
Read Houria vietetään myös ympäri Suomen kirjastoissa, joissa järjestetään erilaisia lukutempauksia ja yhteisiä lukuhetkiä. Osallistua voi myös työpaikoilla, joita Read Hour haastaa osallistumaan vaikka kahvitaukojen merkeissä. Read Houriin voi törmätä myös suositussa mobiiliviestintäsovellus Jodelissa, joka kannustaa käyttäjiään lukemaan ja keskustelemaan kirjallisuudesta.   

Read Hourin pääyhteistyökumppaneina lukuintoa nostattamassa ovat tänä vuonna Moomin Characters, Storytel ja WSOY.   

Tutustu Read Hour -kampanjan omiin sivuihin

Lisätietoja kampanjasta

Taina Tyrväinen

Taina Tyrväinen

Viestintäpäällikkö

taina.tyrvainen@nuori.fi

+358 44 551 1790

Uusi 2. asteen opintoihin valmistava koulutus lisää yhdenvertaisuutta ja valinnanmahdollisuuksia

TUVA-koulutus on tutkintokoulutukseen valmistava nivelvaiheen koulutus, joka alkaa toisen asteen oppilaitoksissa 1.8.2022. Tähän asti valmentavia koulutuksia on ollut useita. Uuteen oppivelvollisuuslakiin liittyvä nivelvaiheen opintojen uudistuksen myötä nykyisestä Valmasta eli ammatillisiin opintoihin valmentavasta koulutuksesta tulee tutkintoon valmentava koulutus eli TUVA-koulutus.

Erona aikaisempaan on, että TUVA-koulutus yhdistää entisen kymppiluokan, lukiokoulutukseen valmentavan LUVA-koulutuksen sekä Valman. Uuden valmentavan koulutuksen kautta voi siis suuntautua myös lukio-opintoihin ammattiopintojen lisäksi. TUVA:n tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja tarjota nuorille monipuolisia mahdollisuuksia tulevaisuuden opintoihin asuinpaikasta riippumatta. Tällä hetkellä esimerkiksi haja-asutusalueilla asuva nuori, jonka toiveena on jatkaa lukio-opintoihin, voi joutua ohjatuksi Valma-opintoihin, koska alueella ei järjestetä lukio-opintoihin valmentavaa koulutusta. 

Kysyimme opetusneuvos Kaisa Rädyltä TUVA-koulutuksen tulevaisuudennäkymistä. Hän on ollut puheenjohtajana Opetushallituksen TUVA-uudistusta kehittävässä työryhmässä. 

TUVA:n taustalla on opiskelijan oikeus valita jatkokoulutuspaikkansa 

TUVA-uudistus perustuu Opetushallituksen ja nivelvaiheiden koulutusten kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Vaikka lainsäädäntö ja traditiot ovat olleet edellä mainituissa nivelvaiheen koulutuksissa erilaisia, niissä on silti paljon samoja elementtejä. Tarkastelussa huomattiin, että Valma on lähtökohtaisesti työelämälähtöisempi, vaikka lukio-opintoihin valmentavassa LUVA:ssakin on käsitelty paljon työelämätaitoja. Lukioon pyrkivät tarvitsevat kuitenkin erilaista osaamista opinnoissaan, ja opintojen eriyttäminen tuleekin olemaan oppilaitosten yksi suuri tehtävä, jossa opettajilla ja oppilaitoksilla on paljon vastuuta. 

Yhdeksi tärkeimmistä syistä TUVA-uudistuksen taustalla Räty mainitsee mahdollisuuksien yhdenvertaistamisen. Se on ollut ennenkin tavoitteena, mutta esimerkiksi mahdollisuutta korottaa peruskoulun arvosanoja ja lukioon hakeutumista on tarjottu epätasa-arvoisesti esimerkiksi siten, että pienillä paikkakunnilla nuori ei ole voinut valita jatkokoulutuspaikkaansa, vaan hänen on täytynyt valita se, mitä paikkakunnalla tarjotaan. Esimerkiksi lukioon haluava on joutunut valitsemaan ammattiopintoihin valmentavan Valma-koulutuksen, koska muuta ei ole ollut tarjolla. Uudistuksen myötä opiskelijan oikeus valita haluamansa jatkokoulutuspaikka toteutuu asuinpaikasta riippumatta. 

Uudistuksen myötä nuori voi rakentaa opintopolkuaan joustavasti ja valita sellaisia opintoja, jotka ovat itselle mielekkäitä. Lukioon tähtäävät opiskelijat pääsevät TUVA:ssa kokeilemaan lukiokoulutusta ennen kuin tekevät lopullisia päätöksiä. 

Yhteistyöllä rakennetaan joustavia polkuja tulevaisuuteen 

TUVA-koulutuksen haasteista keskusteltaessa esille nousee erityisen tuen tarpeet sekä nuorten erilaiset tarpeet opintopolkujen suhteen. Lukioon valmistavalle LUVA:lle uudistus on isompi muutos kuin Valmalle. Lukioon pyrkivät tarvitsevat erityisesti kirjoittamisen ja kielen taitoja. Yhteisenä ja tarpeellisena koulutuksen osana kaikille opiskelijoille ovat kuitenkin arjen ja yhteiskunnallisen osallisuuden taidot. Tämä on keskeistä muun muassa maahanmuuttajanuorille. 

Myös vuonna 2021 voimaan astunut oppivelvollisuuden pidentyminen asettaa koulutuksen järjestäjät uuden haasteen eteen, jota opetuksen tarjoajat eivät pysty yksin ratkaisemaan. Oppivelvollisuuden pidentymisen myötä TUVA-opiskelijoiden määrä tulee lisääntymään, koska opinnoista muuten pois jäävät nuoret siirtyvät TUVA:n piiriin. Räty kertoo, että yksi TUVA:n onnistumisen edellytys onkin aktiivinen yhteistyö järjestöjen ja kuntien kanssa.  

Uudistus tarkoittaa, että opettajilla on entistä enemmän erilaisia elementtejä pyöriteltävänä työpöydällään, kuten opiskelijoiden erilaiset tarpeet tulevaisuuden opintoja varten. Räty korostaa, että opettajan ei pidä yksinään auttaa ja palvella tarpeita, vaan miettiä millaisia yhteistyökumppaneita ja yhteistyömalleja tätä tarkoitusta varten voisi kehitellä.  

Onnistuakseen yhteistyö eri toimijoiden ja kouluasteiden välillä vaatii tarpeeksi aikaa ja resursseja. Keskustelua ja kehittämistä eri toimijoiden välillä tuli tulisi olla paljon. Räty nostaa esiin myös toiveen siitä, että keskustelun kautta nousisi mahdollisuus muuttaa rakenteita ja ajattelua siitä, millainen työn ja koulutuksen tulevaisuus on. Tulevaisuudessa työelämä ja opiskelu tulevat muuttumaan, ja koulutuksen tulisi vastata näihin tarpeisiin. 

Paneeli SuomiAreenassa 12.7.: Uskaltavatko nuoret enää unelmoida?

Mitä: Paneelikeskustelu Uskaltavatko nuoret enää unelmoida?
Milloin: 12.7. klo 13.00–14.00.
Missä: SuomiAreenan Rantalavalla Porissa tai livestriimin kautta MTV Katsomossa.

Nuorten näkymät tulevaisuudesta ovat synkentyneet jo useiden vuosien ajan. Nuoret ovat joutuneet elämään kaksi vuotta koronapandemian rajoittamaa elämää, ja keväällä Euroopassa käynnistynyt sota on järkyttänyt nuorten maailmankuvaa entisestään. ​Millaiset asiat vaikuttavat voimakkaimmin nuorten tulevaisuususkoon? Uskaltavatko nuoret enää unelmoida ja katsoa positiivisesti tulevaan?

Keskustelu pohjautuu TietoEvryn kanssa julkaisemaamme ”Toiveikas ja pelottava – selvitys nuorten tulevaisuususkosta” -kyselyselvitykseen.

Keskustelijat

  • futuristi ja keksijä Perttu Pölönen
  • kouluttaja ja tutkija Kaisa Vuorinen
  • psykoterapeutti Ville Merinen
  • opiskelija ja rauhantekijä Salaado Qasim.

Paneelin juontaa näyttelijä, juontaja ja Lasten ja nuorten säätiön Dreams-lähettiläs Christoffer Strandberg.

Tervetuloa mukaan!

Klikkaa osallistujaksi tapahtumaan Facebookissa
Lue lisää paneelista Tietoevryn sivuilta
Katso keskustelu striimina tai tallenteena