Myönteiset lukukokemukset kuuluvat jokaiselle
Lukeminen on ollut sosiaalista ja yhteisöllistä toimintaa aina. Kun ihmisten lukutaito yleistyi, lukemisesta tuli yhä enemmän yksityinen kokemus, mutta yhteisöllisiäkin muotoja on edelleen paljon. Yksi tällainen muoto on ääneen luettu iltasatu, ja tutkimusten mukaan se tarjoaakin myönteisiä luku- ja kirjallisuuskokemuksia, jotka kantavat pitkälle aikuisuuteen. Turvallisuuden ja läheisyyden tunne yhdistettynä yhdessä jaettuun lukuhetkeen kulkevat elämässä mukana myös uusille sukupolville.
Kun lapsi näkee aikuisten lukevan, tulee lukemisesta osa arkea, tavallista toimintaa, ja matka lapsen omien lukuhetkien pariin lyhenee. Lukemiseen innostavat kampanjat muistuttavat meitä esimerkin voimasta: Read Hour -tuntia voi hyvin viettää kodeissa vaikka joka viikonloppu. Lukutuntiin voi liittää jotain muutakin palkitsevaa tai arkea hemmottelevaa. Sen avulla jokaiseen kotiin voidaan rakentaa lukemista arvostavaa kulttuuria.
Lukukampanjat tarjoavat tukea myös lukemisen vaikeuksiin
Lukemisen vaikeuksiin voi liittyä häpeää tai ahdistusta. Lukeminen voi olla pelottavaa ja lamauttavaa. Halu vahvistaa omaa lukutaitoa voi herätä kokemuksesta, jossa lukeminen onkin ollut helpompaa kuin oli odottanut tai lukemiseen on saanut oikeanlaista tukea. Yhteisöllisen tai elämyksellisen lukutempauksen tavoitteena voi olla lapsen tai nuoren lukijaidentiteetin vahvistaminen. ”Minä luin tämän kirjan!” -kokemus voi avata ovet monille uusille teksteille.
Jos lukemiseen liittyy paljon ei-toivottuja kokemuksia, tarvitaan toki muutakin tukea kuin innostavaa lukujuhlintaa, ja silloin turvautuminen lukutaidon ammattilaisiin on tärkeää. Lukutaidon ja lukemiseen tarvittavan minäpystyvyyden vahvistaminen vaatii pitkäjänteistä työtä kasvattajilta ja kouluttajilta.
Lukemisesta voi innostua, koska haluaa olla mukana, haluaa jakaa yhteistä kokemusta tai haluaa etsiä kaiken mahdollisen tiedon jostain asiasta. Ja toki edelleen lukemisesta voi innostua, koska on oivaltanut miten monipuolisiin maailmoihin tekstien parissa voi sukeltaa. Lukemisen avulla sosiaalistumme ja liitymme osaksi ryhmää.
Read Hour -tuntia voi hyvin viettää kodeissa vaikka joka viikonloppu. Lukutuntiin voi liittää jotain muutakin palkitsevaa tai arkea hemmottelevaa. Sen avulla jokaiseen kotiin voidaan rakentaa lukemista arvostavaa kulttuuria.
Lukeva koulu -malli koulujen lukutaitotyön tueksi
Opetushallituksen Lukuliike pilotoi vuonna 2020 Lukeva koulu -mallia, jossa useat koulut raportoivat lukemisen näkyvyyden ja innostavan kulttuurin lisääntyneen koulussa. Kun lukemista tehtiin näkyväksi esimerkiksi lukumajoilla, lukujuhlilla tai kansallisiin kampanjoihin osallistumalla, lukuinnostus lisääntyi havaittavasti.
Lukeminen vaatii aikaa, jota arjessa tuntuu usein olevan liian vähän. Lopulta hyvä lukutaito kuitenkin vapauttaa paljon aikaa muuhun tekemiseen, joten siihen satsatut minuutit menevät harvoin hukkaan.
Lukeva koulu -malli avattiin kaikille suomalaisille perusopetuksen kouluille keväällä 2022, ja koulut voivat ilmoittautua sen käyttäjäksi edelleen. Malli on osa kansallisen lukutaitostrategian toteuttamista. Sen avulla kouluihin rakennetaan lukevaa kulttuuria ja vahvistetaan myönteistä suhtautumista lukemiseen.
Toimiva lukutaito on yksi tärkeimmistä ydintaidoista
Tulevaisuuden ennakoiminen on vaikeaa, mutta hyvä ja toimiva lukutaito on varmasti yksi tulevaisuuden ydintaidoista. Monipuolisten lukutaitojen kehittäminen läpi elämän vahvistaa koko yhteiskuntaamme. Kaikenlainen pöhinä kampanjoiden ympärillä on paitsi kivaa yhdessä tekemistä myös satsaus jokaisen tulevaisuuteen.
Toivotamme kaikki suomalaiset kodit ja koulut mukaan juhlistamaan lukutaitopäivää ja viettämään Read Houria 8.9.!
Kirjoittaja Mari Järvenpää työskentelee asiantuntijana Lukuliikkeessä.
