Medialukudiplomi kannustaa lukemaan ja seuraamaan maailman menoa

Medialukudiplomin yksi tärkeä tavoite on kirkastaa journalismin ja muiden internetissä vellovien viestien eroja.

Alun perin oululaisen kirjasto- ja kouluväen ideoima lukudiplomi on yli 20 vuotta vanha keksintö, mutta sen voimaan luotetaan edelleen. Lukudiplomin perusidea on yksinkertainen ja nerokas. Kirjastoammattilaiset laativat yhteistyössä koulujen kanssa eri ikätasoille sopivia kirjasuosituksia ja niihin liittyviä tehtäviä, joita tekemällä lukija osoittaa lukeneensa kirjan. Suoritukset vastaanottaa opettaja. Kun oppilas on lukenut vaaditun kirjamäärän, hänelle myönnetään lukudiplomi.

Kansainvälisen lukutaitopäivän kunniaksi Uutismedian liitto ja Aikakausmedia ovat kehittäneet samalla idealla toimivan medialukudiplomin. Liittojen mediakasvatusasiantuntijat etsivät uutis- ja aikakausmedioista eri ikäisille koululaisille sopivia lehtiartikkeleita ja laativat niistä tehtäviä. Oppilaat lukevat tietyn määrän itseään kiinnostavia juttuja ja suorittavat niihin liittyvät tehtävät. Kun työ on tehty, oppilaille myönnetään medialukudiplomi palkkioksi urakastaan.

Koululaiset kirjastoon

Samoin kuin lukudiplomin myös medialukudiplomin suorittamiseen tarvitaan kirjastoja. Niiden lehtisaleissa voi lukea sekä sanomalehtiä että aikakauslehtiä joko paperisina tai sähköisessä muodossa. Lukutaidon lisäksi medialukudiplomi kehittää yleissivistystä, tiedonhakutaitoja ja informaatiolukutaitoa.

Medialukudiplomi julkaistaan Lukutaitopäivänä, 8. syyskuuta 2022.

Medialukudiplomiartikkeleiksi hyväksytään vain Julkisen sanan neuvoston perussopimuksen allekirjoittaneiden tiedotusvälineiden julkaisemia juttuja, mikä takaa sen, että ne on tuotettu journalistisin periaattein ja että niissä esitetyt faktat pitävät paikkansa. Medialukudiplomin yksi tärkeä tavoite onkin kirkastaa journalismin ja muiden internetissä vellovien viestien eroja.

Journalismi suojelee demokratiaa

Digiaikana kaikki mediasisällöt, sekä luotettavat että epäluotettavat, ovat somealustoilla sikin sokin, joten sisältösekaannus on todellinen uhka. Journalismin yhteiskunnallinen ulottuvuus ja journalistisen etiikan ymmärrys on tarpeen huomioida kouluopetuksessa nykyistä paremmin.

Ilman journalismia ei voi olla demokratiaa. 

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on ilmennyt, että etenkään nuoret eivät ole kovin tietoisia journalistista mediaa ohjaavista eettisistä periaatteista. Ilman journalismia ei voi olla demokratiaa. Näin medialukudiplomi tukee myös demokratiakasvatusta sekä vahvistaa lasten ja nuorten resilienssiä informaatiovaikuttamista vastaan.

Medialukudiplomia voi hyödyntää äidinkielen opetuksessa, mutta se soveltuu erinomaisesti myös esimerkiksi yhteiskuntaopin, ympäristöopin ja elämänkatsomustiedon opetukseen.

Käytä Read Hour -tunti syventymällä uutisiin tai aikakauslehtiin

Lukutaito ei ole itsestäänselvyys edes meillä Suomessa. Lähes joka viidennellä suomalaisella on vaikeuksia lukemisessa. Kyseessä on hyvin tavallinen ilmiö, joka todennäköisesti vielä lisääntyy, kun väestö ikääntyy. Omasta lukutaidostaan onkin syytä pitää huolta. Parhaiten se onnistuu lukemalla.

Read Hour -lukutaitokampanja nostaa esiin lukemisen tasa-arvoisuutta ja lukutaidon merkitystä. Se kannustaa erityisesti nuoria lukemisen pariin. Read Hour – Tunti, jolloin koko Suomi lukee – toteutetaan YK:n kansainvälisenä lukutaitopäivänä 8.9. klo 19–20.

Lukeminen on paljon muutakin kuin perinteisiä kirjoja. Read Hour voi olla myös uutisten lukutunti.

Susanna Ahonen
Mediakasvatusasiantuntija
Uutismedian liitto