Tulevaisuuskoulu kutsuu nuoret Tulevaisuuspäivän livelähetykseen oppimaan tulevaisuusajattelua

Tulevaisuuskoulu tarjoaa nuorille mahdollisuuden oppia tulevaisuusajattelua suoran lähetyksen merkeissä Tulevaisuuspäivänä 15.3.2024. Lähetyksessä näyttelijä Christoffer Strandberg johdattaa katsojat tarinalliselle seikkailulle vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Yläkouluille ja toisen asteen oppilaitoksille suunnattu lähetys alkaa kello 9.30 ja kestää 45 minuuttia. Lähetyksen tallenne on katsottavissa saman päivän ajan. Lähetyksen pääkieli on suomi, mutta sitä voi seurata myös ruotsiksi.

”Tulevaisuusajattelun taidot auttavat nuoria toimimaan nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tässä ajassa ja maailman tilanteessa nuoret tarvitsevat lisää myönteisiä kokemuksia siitä, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa ja juuri niitä haluamme Tulevaisuuspäivänä tarjota”, kertoo Tulevaisuuskoulun ohjelmapäällikkö Paula Tyrväinen.

Tällä hetkellä Tulevaisuuspäivän viettoon on ilmoittautunut 222 koulua ja yli 7700 nuorta. Tulevaisuuspäivän lähetystä voi seurata myös ilman ennakkoilmoittautumista Tulevaisuuskoulun sivuilta

Tulevaisuuspäivänä julkistetaan myös ensimmäinen luku Tulevaisuuskoulun digitaalisesta oppimateriaalista, joka on vie yläkoululaiset seikkailulle Tulevaisuusviraston uumeniin. Seikkailu Tulevaisuusvirastossa on oppimateriaali, jonka sisältämät videot, kuunnelmat, tehtävät ja testit on suunniteltu innostamaan nuoret kuvittelemaan tulevaisuuksia ja ottamaan tulevaisuusajattelua haltuun. Seikkailu Tulevaisuusvirastossa saa jatkoa, kun loput kolme lukua julkistetaan syksyllä 2024. Syksyllä seikkailemaan pääsee suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. 

Kaikille avointa digitaalista Tulevaisuuskoulua ovat mukana rakentamassa Tietoevry ja UPM.

Lisätietoja

Paula Tyrväinen

paula.tyrvainen@nuori.fi

040 530 2988

TET.fi Urastriimi: metsäala ja yrittäjyys

Yhä useampi nuori tulee tulevaisuudessa työskentelemään ammatissa, josta he eivät vielä tiedä. TET.fi järjestää Urastriimin, jossa kuullaan uratarinoita yrittäjyydestä ja kurkistetaan metsäalan mahdollisuuksiin. Urastriimi tarjoaa nuorille mahdollisuuden kuulla ammattilaisten omia kokemuksia ja vinkkejä.

Asiantuntijoina striimissä nähdään Päättäjien Metsäakatemian johtaja Eveliina Pokela Suomen Metsäyhdistys ry:stä ja tuottaja ja sivutoiminen yrittäjä Nuppu Stenros.

Striimi on suunnattu yläkoululaisille, TUVA-ryhmille ja toisen asteen opiskelijoille.

Striimiä voi katsoa omaan lukujärjestykseen sopivana ajankohtana 25.3.–5.4.2024. Lähetyksen kesto on noin 40 minuuttia.

Nuoret voivat pohtia ennakkoon kysymyksiä, joihin haluaisivat kuulla ammattilaisen vastauksen striimin aikana. Voit lähettää nuorten kysymykset ilmoittautumisen yhteydessä.

Striimiä voi seurata YouTubessa. Lähetämme linkin lähetykseen ilmoittamaasi sähköpostiin 22.3. mennessä.

Urastriimi toteutetaan Suomen Metsäsäätiön ja Yksityisyrittäjäin säätiön tuella.

Eveliina Pokelan kuva: Seppo Samuli

Lukion opettaja Katri Kauppinen: "Tulevaisuusajattelu on tärkeää kaikille opettajille oppiaineesta riippumatta"

Oman ajattelun kehittäminen vaatii opettajalta aikaa ja vaivaa, tietää Porkkalan lukion äidinkielen opettaja Katri Kauppinen. Hänen mukaansa tulevaisuusajattelua voi kuitenkin tuoda opetukseen suhteellisen helposti, ja siitä on nuorille paljon hyötyä. Porkkalan lukiossa toimii Suomen ensimmäinen tulevaisuuslinja.

Miten tulevaisuuspainotus näkyy omassa opetuksessasi? 

En itse ole mukana tulevaisuuslinjan toiminnassa. Siitä toki puhutaan opettajainhuoneessa, ja kun visioimme koulumme tulevaisuutta, myös tulevaisuuslinja on siellä mukana. En kuitenkaan itse ole ollut erityisen paneutunut tulevaisuusajatteluun, vaikka olen kokenut sen ihan kiinnostavaksi ja tarpeelliseksikin. 

Miksi osallistuit Tulevaisuuskoulun itseopiskelukurssille ja mitä se vaati työn ohessa? 

Halusin saada konkreettisia esimerkkejä siitä, miten nuorten tulevaisuusajattelua voisi vahvistaa. Toisaalta olen itsekin potenut ilmastoahdistusta ja etsin työkaluja epävarman tulevaisuuden käsittelyyn. 

Suoritin kurssin periodilla, jossa opetusta oli vähemmän. Se onnistui hyvin hyppytunneilla, virka-ajan puitteissa. Kurssilla tuli paljon uutta asiaa, mutta kokonaisuus oli hyvin suunniteltu ja materiaalit olivat selkeitä.  

Mitä kurssi sinulle antoi? 

Humanistina minuun vetosi se, ettei tulevaisuusajattelu tarkoita vain todennäköisyyslaskentaa vaan myös unelmointia ja mahdollisuuksien näkemistä.  

Tulevaisuuslukutaito tarkoittaa sitä, että tulevaisuus ei ole ennalta määritelty, vaan mahdollisia tulevaisuuksia on useita ja me itse voimme vaikuttaa niihin. Näin kyse on siitä, että hahmotamme toivottuja ulottuvuuksia, ja pohdimme, miten niitä kohti luovitaan. Kun ymmärtää tämän, voi myös käsittää, ettei tulevaisuus ei ole mikään möykky, joka vain vyöryy päälle. Se tehdään ja siihen voivat kaikki vaikuttaa. 

Mitä se vaatii, että tämänkaltaista uutta ajattelua pystyy tuomaan opetukseen? 

Opettajana omaa osaamistaan pitäisi kehittää hirvittävän moneen suuntaan, ja tämä pitäisi tietysti tehdä iltaisin ja viikonloppuisin. Itse ajattelen, että työssä jaksaa paremmin, kun omaan ammatilliseen osaamiseensa jaksaa panostaa. Tämä tietysti vaatii motivaatiota. 

Se on olennaista, että kouluttautumiseen on työaikaa. Myös työyhteisön tuki on tärkeää. Meidän koulussamme on paljon tulevaisuusajattelusta kiinnostuneita opettajia, ja voimme pallotella ajatuksia yhdessä. Se on valtava voimavara. 

Tulevaisuusajattelua voi onneksi tuoda opetukseen pienin askelin. Äidinkielen opetuksessa lukulistalle voi lisätä kirjoja, jotka käsittelevät vaikkapa eettistä kuluttamista tai positiivisia tulevaisuudenkuvia. Erilaisiin tehtävänantoihin voi aina lisätä tulevaisuusnäkökulman: miten tämä asia voisi kehittyä jatkossa, tai mitä toivotunlaisen tulevaisuuden eteen voisi tehdä? Tulevaisuuskoulun kurssilla oli myös konkreettisia harjoituksia, joita voi teettää oppilaille eri oppiaineissa. 

Miten tulevaisuuslukutaito linkittyy nimenomaan äidinkielen opetukseen? 

Näen tulevaisuuslukutaidon oppiainerajoja laajempana kasvatusfilosofisena kehyksenä, joka on tärkeää kaikille opettajille oppiaineesta riippumatta. Sen kautta jokainen voi omassa opetuksessaan miettiä, mikä omassa opetuksessa on olennaista ja mitä sisällöt ovat nuorille heidän tulevaisuutensa kannalta tärkeimpiä. Tämä on tärkeää, koska nuoret pohtivat, millaisiksi aikuisiksi he haluavat kasvaa, ja opettajien tulee osata tukea heitä tässä.

Toisaalta myös elämme monikriisin ajassa, jossa monella on tulevasta synkkiä ajatuksia. Tällöin opettajilla tulee olla työkaluja siihen, että he osaavat käsitellä tulevaisuutta mahdollisuuksien kautta. 

Nimenomaan äidinkielessä tulevaisuusajattelua voi vahvistaa mielikuvitusta rikastamalla ja kirjallisuuden kautta. Toisaalta äidinkielessä opetetaan esimerkiksi kriittistä lukutaitoa ja argumentaatiota, joita kehittämällä nuoret ihan konkreettisesti pystyvät vaikuttamaan tulevaan. Jos nuoret ymmärtävät tämän, he voivat myös käsittää, miksi opiskeltavat taidot ovat niin tärkeitä. 

Artikkelin teksti: Anne Ventelä

Artikkelin kuva: kuvituskuva

Katri Kauppinen työskentelee äidinkielen opettajana Porkkalan lukiossa.

Tule mukaan itseopiskelukurssille

Tulevaisuuskoulun itseopiskelukurssi tarjoaa välineitä kehittää omaa tulevaisuusajattelua, tutkia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja perehtyä niiden muotoutumiseen vaikuttaviin megatrendeihin sekä löytää itselle soveltuvia pedagogisia tapoja ottaa tulevaisuus haltuun omassa opetuksessa tai muussa kasvatus- ja ohjausalan työssä.

Tulevaisuusajattelun taidot laajentavat näköaloja oman polun mahdollisuuksista

Kun yhteishaku alkoi yhdeksännellä luokalla, koin paniikkia siitä, mihin hakea. Kun en muutakaan keksinyt, kokeilin hakea näytelmäharrastuksen innoittamana ilmaisutaitolukioon ja esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalle. Jälkimmäinen oli viimeinen hakutoiveeni. Pääsin lopulta vain siihen, enkä ollut ollenkaan tyytyväinen. Seuraavana syksynä opintojen alettua käsitykseni kuitenkin muuttui. Käytännönläheisyys ja huikea luokkahenki olivatkin just se mun juttu. 

Innostuin opintojen aikana ja työelämässä alan jatkuvasta mahdollisuudesta oppia lisää ja sain tähän paljon tukea esihenkilöiltäni ja opettajiltani. Oli hienoa ymmärtää, kuinka paljon ala antoi minulle omista ennakkoluuloistani huolimatta. Työn merkityksellisyys korostui työskennellessäni esihenkilönä ja huolehtiessani työyhteisön hyvinvoinnista. Pääsin kehittämään operatiivista toimintaa, mikä oli minulle tärkeää. Nämä olivat tärkeitä oppeja, joita matkani toi mukanaan. 

Hyvistä opeista ja kokemuksista huolimatta huomasin inspiroituvani enemmän ihmisistä kuin ruoanlaitosta, minkä vuoksi päädyin hakemaan yhteisöpedagogin opintoihin. En pidä alan vaihtamista epäonnistumisena, vaan koen, että oman polkuni kannalta se on hyvin merkityksellinen. Tulevaisuudessa työelämältäni toivon positiivista vaikutusta muihin ihmisiin, yhteisöä työn ympärillä, inspiroitumista sekä uuden oppimista.  

“Osaan olla ylpeä ammattitaidostani, joka on syntynyt kahdesta täysin eri alasta” 

Tällä hetkellä suoritan viimeistä syventävää harjoittelujaksoani Tulevaisuuskoulussa. Harjoittelutehtäviini kuuluvat muun muassa yhteisöllisemmän oppimisen ratkaisujen kehittäminen verkkoalustalle sekä kehittää ja kerätä vinkkejä tulevaisuusajattelun opetukseen eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. 

Olen päässyt käymään tiimimme kanssa keskustelua, josta olen saanut oppeja ja ideoita, joilla vahvistaa ammattitaitoani. On ollut mahtavaa päästä myös tutustumaan Lasten ja nuorten säätiön muuhun vaikuttavaan toimintaan. Koen työn merkitykselliseksi, sillä olisin kaivannut itse enemmän tapoja ymmärtää tulevaisuutta ja siihen liittyviä tunteitani. 

Oman tulevaisuusajattelun kehittymisen myötä olen ymmärtänyt, ettei alanvaihto tarkoittanutkaan hukattuja vuosia, vaan osaan olla ylpeä ammattitaidostani, joka on syntynyt kahdesta täysin erilaisesta alasta. Tulevaisuususkoni on vahvistunut, kun olen ymmärtänyt, miten aiemmin tekemäni valinnat ovat vaikuttaneet nykyhetkeen. 

On tärkeää, että nuori kokee voivansa edetä omaa reittiään ja oppia matkan varrella itsestään ja ympäristöstään. Kun tämä on mahdollista, on helpompi kulkea kohti haluamaansa tulevaisuutta. 

Urapolkuja on lukuisia, ja tämä on minun tähänastinen polkuni. Kokeileminen, innostuminen ja epäonnistuminenkin ovat tärkeitä ammatillisessa kehittymisessä. Toivon kaikille rohkeutta olla uteliaita ja innostuneita selvittämään omanlaista urapolkuaan. Se on hyvä juuri sellaisena, jollaiseksi se muodostuu. Jos et vielä tiedä – niin kuin en itsekään tiennyt – se on täysin okei. Kokeilemalla tiedät. 

Kesätyö 15–17-vuotiaille: Sisällöntuottaja TET.fi-palveluun (2 paikkaa)

TET.fi on Lasten ja nuorten säätiön palvelu, joka tekee TET-paikan tarjoamisen ja hakemisen helpoksi kaikille työpaikoille ja sadoille tuhansille nuorille. 

Etsimme nyt kesätöihin kahta 15–17-vuotiasta sisällöntuottajaa suunnittelemaan, käsikirjoittamaan ja kuvaamaan yhdessä sisältöä TET.fi:n TikTok-tilille. Työ ajoittuu kesäkuulle yhteensä kahdelle viikolle, ja tarkasta ajankohdasta on mahdollista sopia. 

Videot kuvataan Lasten ja nuorten säätiön viihtyisällä toimistolla Helsingin Kruununhaassa tai lähistöllä. Sisällöntuottajien toivotaan esiintyvän itse videoilla. Lasten ja nuorten säätiön henkilökunta auttaa ja ohjaa videoiden suunnittelussa ja tekemisessä. 

Voit hakea kesätyötä TET.fi:n sisällöntuottajana yksin tai yhdessä ystävän kanssa. Yhdessä hakiessa mainitkaa molemmat hakemuksissa toisenne ja että haette yhdessä. Voitte lähettää myös yhteisen hakemuksen. 

Mitä odotamme sinulta? 

Eduksi katsotaan kiinnostus ja osaaminen videoiden suunnittelusta ja kuvaamisesta, aiempi kokemus videoiden tekemisestä (esimerkiksi omaan sosiaaliseen mediaan), esiintymiskokemus, rohkeus ja mielikuvitus. 

Valittujen henkilöiden tulee osata käyttää kuvaukseen tarvittavaa kalustoa (laadukkaalla kameralla varustettu älypuhelin tai videokamera, molemmissa tapauksissa myös ulkoinen mikrofoni). Kuvauksissa on mahdollista käyttää työpaikan kuvauskalustoa. 

Monipuolinen kielitaito, kuten ruotsin tai englannin osaaminen, katsotaan eduksi.  

Sinun tulee täyttää 15 vuotta vuonna 2024 tai olla korkeintaan 17-vuotias työn alkaessa. 

Miten haen? 

Lähetä vapaamuotoinen teksti- tai videohakemuksesi sähköpostilla osoitteeseen rekry@nuori.fi. Kerro hakemuksessa erityisesti aiemmasta kokemuksestasi videoiden tekemisessä. Millaisia videoita olet tehnyt vaikkapa someen? Voit myös kertoa, jos sinulla on jo alustavia ideoita siitä, millaisia videoita haluaisit toteuttaa TET.fi:n TikTok-kanavalle. 

Kerro hakemuksessa koko nimesi, ikäsi ja missä asut. Kerro myös, mitkä kaksi viikkoa kesäkuussa sinulle sopisivat parhaiten kesätyön ajankohdaksi. 

Lähetä hakemuksesi viimeistään 31.3.2024.

Järjestämme haastattelut aikavälillä 2.–17.4.2024. Vastaamme kaikille hakijoille sähköpostitse 19.4. mennessä.  

Toivomme hakijoiksi eri-ikäisiä, eri sukupuolen edustajia sekä kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Toimistollemme pääsee hissillä, mutta tila ei ole esteetön.

TET.fi:n löydät TikTokista nimellä tet_fi

Lisätietoja

Heidi Harju

Heidi Harju

ohjelmapäällikkö, TET.fi-palvelu

p. 050 428 2031

Voit kysyä kesätyöstä Heidiltä seuraavina ajankohtina:

  • 19.3. klo 15–16 ja
  • 21.3. klo 14–15.

Kesätyö on OP:n piikkiin 

OP Uusimaa tarjoaa vuonna 2024 tukea yhteensä 500 nuoren työllistämiseksi. TET.fi sisällöntuottajien kesätyön palkka rahoitetaan OP:n Kesätyö OP:n piikkiin -ohjelmasta. Voit lukea ohjelmasta lisää ja selata muita avoimia kesätyöpaikkoja OP:n verkkosivuilta

Lasten ja nuorten säätiö kiittää viidestä Read Hour -kampanjasta

Lasten ja nuorten säätiö on toteuttanut Read Houria yhdessä kumppaneidensa kanssa vuodesta 2019. Viiden vuoden aikana Read Houriin on osallistunut peräti 120 000 lasta ja nuorta. Kiinnostus kampanjaa kohtaan on ollut suurta erityisesti varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. 

Read Hourin suosioista huolimatta Lasten ja nuorten säätiö on päättänyt, ettei se enää jatkossa toteuta Read Hour -kampanjaa. Säätiö keskittää jatkossa toimintansa viiteen muuhun valtakunnalliseen ohjelmaansa. 

”Read Hour -kampanjaa on ollut innostavaa tehdä ja mielestämme on erittäin tärkeää, että lapsia ja nuoria kannustetaan edelleen tarinoiden pariin. Toimintamme on kuitenkin näiden viiden vuoden aikana laajentunut, ja meidän on nyt hyvä keskittyä entistä selkeämmin lasten ja nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseen”, kertoo Lasten ja nuorten säätiön toimitusjohtaja Olli Alanen.

Lasten ja nuorten säätiö kannustaa kouluja, kirjastoja ja perheitä viettämään Read Houria myös jatkossa esimerkiksi järjestämällä yhteisiä lukutunteja. Read Houriin tuotetut materiaalit ovat vapaasti hyödynnettävissä säätiön verkkosivuilla. 

”Read Hour -kampanjalla haluttiin lisätä lukuiloa ja innostaa erityisesti lapsia ja nuoria tarinoiden pariin. Suomessa tehdään hienoa lukutaitotyötä ja toivomme, että lukuilon levittäminen lasten ja nuorten keskuudessa jatkuu”, kommentoi Read Hourin ohjelmapäällikkö Heidi Enbacka, joka työskentelee nykyään Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulun projektipäällikkönä.  

Lasten ja nuorten säätiö haluaa kiittää kaikkia tahoja, jotka ovat olleet mukana tekemässä Read Houria.  

”Olemme iloisia ja ylpeitä siitä, mitä Read Hour on yhdessä kymmenien kumppaneiden kanssa saanut aikaiseksi. Kampanja ei olisi onnistunut ilman yrityksiä, jotka tukivat kampanjan toteuttamista ja ilman ihmisiä, jotka tarttuivat lukuhaasteeseen. Erityisen kiitoksen ansaitsevat kaikki Read Houriin osallistuneet lapset ja nuoret”, Alanen summaa. 

Read Hour -materiaalit löytyvät myös jatkossa Lasten ja nuorten säätiön verkkosivuilta: nuori.fi/readhour 

Lisätietoja

Olli Alanen

toimitusjohtaja, Lasten ja nuorten säätiö

olli.alanen@nuori.fi

050 502 5007

Glow-koulutus: Tunnetaidot

Tunnetaidot ovat taitoja, joita voi kehittää. Hyvät tunnetaidot ovat itsetuntemuksen ja hyvinvoinnin perusta sekä tukevat nuoren vuorovaikutusta muiden kanssa. Yksi tärkeä tunteita herättävä asia on raha, ja siksi siitä on tärkeä oppia puhumaan jo nuorena. Rahasta puhumisen valmiudet murtavat rahaan liittyviä tabuja ja edesauttavat kestävän taloudellisen tulevaisuuden rakentamista.

Koulutuksista saat mukaasi valmiita materiaaleja, joiden avulla hyödynnät oppimaasi helposti omassa työssäsi nuorten kanssa. 

Verkossa järjestettävissä koulutuksissa opit, miten voit vahvistaa nuorten tunnetaitoja luovien ja toiminnallisten harjoitusten avulla.

Koulutukset on suunniteltu TUVA-opettajille ja ohjaajille. 

Kevään tunnetaidot-koulutusten teemoja ovat: 

  • tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen 
  • tunnereaktioiden säätely 
  • tunteiden taustalla vaikuttavat tekijät 
  • rahaan ja omaan talouteen liittyvät tunnetaidot ja valmiudet puhua rahasta.

Koulutusten ajankohdat:

Järjestämme kevään aikana kaksi koulutusta tunnetaidoista. Valitse sinua kiinnostavin tai tule mukaan molempiin! 

  1. Torstaina 18.4. klo 14–16 Tunteet ja hyvinvointi* 
  2. Tiistaina 23.4. klo 14–16 Tunteet ja hyvinvointi* 
  3. Torstaina 16.5. klo 14–16 Raha ja tunteet 

*Koulutusten sisältö on sama. Valitse sinulle sopivin ajankohta. 

Kouluttajina toimivat Lasten ja nuorten säätiön Anna Jussilainen, Linda Lopperi ja Anna-Liisa Parkkinen

Saat liittymislinkit sähköpostiisi ennen kutakin koulutusta. 

”Tykkään erityisen paljon Lasten ja nuorten säätiön koulutuksista siitä, että niihin on sisällytetty niin paljon käytännön harjoitteita. On vaikea ohjata harjoituksia omille opiskelijoille muutoin kuin itse kokemalla ne.

aiemmin koulutukseen osallistunut opettaja

Koulutukset ovat osallistujille maksuttomia, ja ne ovat osa Lasten ja nuorten säätiön Glow-ohjelman Taidot elämään -toimintaa. 

Lastensuojelu­laitoksessa asuvien nuorten elämä ja tulevaisuuden toiveet muotoutuivat virtuaaliseksi runoteokseksi

“Mul on kerrottavana oma tarina   
Mul on kerrottavana monta synkkää tarinaa   
Mut myös ihan jotain muut”  
– Ote nuoren kirjoittamasta tekstistä, Sanoita parempi maailma -runoteos 2023 

“Mä en oo koskaan tajunnut, että mä osaan tehdä jotain tällaista”, kertoi eräs lastensuojelulaitoksessa asuva nuori, kun hän osallistui Lasten ja nuorten säätiön järjestämään toimintaan. Toiminnan aikana nuoret kirjoittivat ammattitaiteilijoiden kanssa tekstejä omasta elämästään ja tulevaisuudestaan. 

Sanataiteeseen, kirjoittamiseen ja yhdessäoloon keskittyvissä työpajoissa nuoret vahvistivat hyvinvointiaan ja tulevaisuususkoaan. Vertaistukea nuoret saivat oman asumisyksikön muiden nuorten tekstejä kuulemalla sekä työpajoissa vierailleiden artisti-tubettaja Seksikäs-Suklaan ja näyttelijä-ohjaaja Pamela Tolan kertomista kasvutarinoista. 

Nuorten kirjoittamista teksteistä on nyt koostettu virtuaalinen runoteos, joka on avoin yleisölle. Teoksessa on esillä 26 nuorten kirjoittamaa tekstiä.  

Nuorten teksteistä muodostunut teos on koskettava, ajatuksia herättävä sukellus lastensuojelulaitoksissa asuvien nuorten elämään ja tulevaisuuden unelmiin. Teos purkaa kohderyhmään kohdistuvia stigmoja tuomalla nuorten oman äänen esiin. 

Kaikki runot ovat nuorten itsensä kirjoittamia, ja osa teksteistä sisältää voimakasta kielenkäyttöä. Nuoret saivat kirjoittaa omista ajatuksistaan ja itseään kiinnostavista aiheista.  

Taide tuo hyvinvointia ja auttaa ilmaisemaan ajatuksia 

Taiteen tekemisen avulla voi tutkia omia tunteita ja ajatuksia sekä kuvitella tulevaa. 

Sanataide ja kirjoittaminen ovat yksi itseilmaisun muoto. Kyky ilmaista itseään vahvistaa nuoren hyvinvointia ja tukee yhteiskuntaan kiinnittymistä. 

Teksteissä lastensuojelulaitoksessa asuvat nuoret kertovat omin sanoin elämästään, kokemuksistaan ja toiveistaan.  

“Runoteos on kokoelma eri-ikäisten ja vaihtelevista taustoista tulevien nuorten kirjoituksia. Kannustan jokaista aikuista pysähtymään hetkeksi tekstien äärelle. Voisiko nuorten kohtaamisesta oppia tekstien myötä jotain uutta?” sanoo projektipäällikkö Mari-Anne Arpiainen Lasten ja nuorten säätiöstä. 

Lisätietoja

Mari-Anne Arpiainen, projektipäällikkö

mari-anne.arpiainen@nuori.fi 

044 777 2604 

Mistä on kyse?

Sanoita parempi maailma -hankkeeseen osallistui 80 lastensuojelun piirissä olevaa nuorta Helsingissä, Kempeleessä, Oulussa, Turussa ja Vantaalla. Toimintaa toteutettiin Turun ja Vantaan kaupunkien, Pelastakaa lapset ry:n, Hoivatie Oy:n ja Humana Oy:n kanssa.  

Työpajoja ohjasivat seuraavat ammattitaiteilijat: rap-artisti Kalle Niskanen, (lava)runoilija ja sanataideohjaaja Juho Kuusi, rap-artisti ja yhteisöpedagogi Aleksi Salmela, sanataideohjaaja ja lastenkirjailija Veera Vähämaa sekä rap-artisti ja sanataideohjaaja Hanna Yli-Tepsa.  

Osa työpajoista toteutettiin yhdessä Kulttuuriosuuskunta ILMEen kanssa, jossa nuoria tukivat taidekasvattaja ja sanataideohjaaja Eerika Arposalo, kirjailija ja sanataideohjaaja Minna Mikkonen ja kuvallisten menetelmien taideohjaaja Martu Väisänen

Sanoita parempi maailma -hanke toteutettiin osana Lasten ja nuorten säätiön Glow-toimintaa

Nuoret haluavat vaikuttaa tulevaisuuteen ja siihen on tarjottava mahdollisuuksia

Tulevaisuusvallan voi tiivistää kysymykseen: kenellä on oikeus määritellä miltä yhteinen tulevaisuutemme tulisi näyttää?  

Kysymys on olennainen erityisesti nuorten näkökulmasta: voidaan perustellusti kysyä, saavatko nuoret tarpeeksi ääntään kuuluviin yhteiskunnallisella tasolla, kun keskustellaan tulevaisuudesta. 

Yhteistä hankettamme Arabian peruskoulun kanssa on nyt takana ensimmäisen lukukauden verran. Tärkeimpänä teemana on ollut, miten tulevaisuusvaltaa voitaisiin jakaa nuorille kouluissa. 

Erityisen tärkeää on oikeanlaisten olosuhteiden luominen sekä yhteinen virittäytyminen tutkittavien teemojen maailmaan. Tietoa ei voi kaataa ylhäältä alas valmiina vastauksina, vaan nuoret tulee nostaa tasavertaisiksi keskustelukumppaneiksi yhteisen tulevaisuusajattelun äärelle.  

Tulevaisuusvaltaa siirtyy nuorille, kun kasvattajat osaavat luopua omasta vallastaan 

Syksyn työskentelyssä korostui nuorten halu vaikuttaa yhteiseen tulevaisuuteen. Nuoria huolettivat isot yhteiskunnalliset teemat, kuten ilmastonmuutos ja sodat. Vaikuttamiskeinoikseen he kertoivat muun muassa somettamisen, aktivismin, mielenosoitukset, taiteen ja asioista puhumisen. 

Meidän aikuisten tulee tarjota tapoja, joilla nuoret voivat antaa muodon tärkeäksi kokemilleen aiheille.  

Arabian peruskoulussa käytössä oleva muotoilutyökalu toimi loistavasti empatiaan, kriittisyyteen ja luovuuteen rohkaisevana välineenä. Sen avulla nuoret suunnittelivat hankkeen syksyn työpajoissa kevätlukukaudeksi oppitunteja tulevaisuusvallasta.  

Nuoret nostivat eri oppiaineiden teemoiksi esimerkiksi kapitalismin historian, tulevaisuuden työelämän ja ammatit, oman mielenosoituksen järjestämisen sekä sen, millaisia kantaaottavia taideteoksia tulevaisuusvallasta voisi tehdä. 

Kenties keskeisin tekijä nuorten omat ajatukset mahdollistavassa tulevaisuuskasvatuksessa on kuitenkin kasvattajien kyky luopua omasta vallastaan. Se vaatii pedagogilta epävarmuuden sietämistä sekä kykyä muuttaa suunnitelmia lennossa. Lisäksi vallasta luopuminen on hereillä oloa, luottamuksen ilmapiirin luomista ja rohkaisemista siihen, että nuorten oma ääni kantaa ja kuuluu. 

Kirjoittaja on Tulevaisuuskoulussa taidekasvattajana työskentelevä Ilpo Rybatzki. Kirjoitus on osa Sitran rahoittamaa hanketta, joka toteutetaan Tulevaisuuskoulun ja Arabian peruskoulun yhteistyönä lukuvuonna 2023–2024. 

Tulevaisuuspäivää vietetään 15.3.2024 

Koulun kiireisessä arjessa tulevaisuuden pohtiminen jää usein taka-alalle. Yläkouluille suunnattu Tulevaisuuspäivä tarjoaa oivan mahdollisuuden keskittyä tulevaan ja innostua vaikuttamaan sen suuntaan. Ilmoittaudu mukaan Tulevaisuuspäivään: tulevaisuuskoulu.fi

Yläkoulun opettaja Marketta Hulkko-Lassila: ”Mitä nuoremmille tulevaisuusajattelua voi opettaa, sen parempi”

Peruskoulu on loistava paikka tulevaisuustaitojen kehittämiseen, sanoo Marketta Hulkko-Lassila, joka opettaa Nummen yhtenäiskoulussa yläkoulun historiaa, yhteiskuntaoppia ja äidinkieltä. Tämän vuoksi hän suoritti Tulevaisuuskoulun itseopiskelumateriaalin tulevaisuuslukutaidon vahvistamiseksi. 

Miksi sen vahvistaminen on tärkeää perus­koulussa? 

Peruskoulussa ei opiskella koulua varten, vaan valmistetaan nuoria tulevaan. Kuitenkin nuoret elävät tässä ja nyt. Samaan aikaan yhteiskunta polarisoituu ja sirpaloituu, ja monia meille tutuiksi tulleita asioita, kuten demokratiaa, kyseenalaistetaan. Myös työelämän murros mietityttää yläkoululaisia.

Minun tehtäväni opettajana on valmentaa nuoria ajattelemaan tulevaisuuttaan, ja siksi eri oppiaineisiin täytyy kytkeä tulevaisuusajattelua. 

Tulevaisuusajattelua tulee ehdottomasti vahvistaa jo peruskoulussa, koska se on yksi harvoista foorumeista koko yhteiskunnassa, missä erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten täytyy toimia ja pohtia asioita yhdessä. Siksi se antaa hedelmälliset lähtökohdat erilaisten näkökulmien hahmottamiseen ja mahdollisten tulevaisuuksien pohtimiseen.

Esimerkiksi lukiossa tai ammattioppilaitoksissa porukka on jo paljon valikoituneempaa, ja siksi tietyt lähtökohdat tai näkökulmat painottuvat. 

Mielestäni tulevaisuusajattelua kannattaisi tuoda jo alakouluun, koska pienet oppilaat ovat hirveän vastaanottavaisia ja estottomiakin. Heiltä voisi nousta vaikka minkälaisia visioita, jos he oppisivat ajattelemaan asiaa. Teineistä osa on aika konservatiivisia eivätkä he välttämättä aina kehtaa heittäytyä tällaiseen. 

Suoritit Tulevaisuus­koulun itseopiskelu­kurssin. Missä määrin tulevaisuus­ajattelu oli sinulle entuudestaan tuttua? 

Olin kerran aikaisemmin ollut koulutuksessa, jonka yhtenä puhujana oli tulevaisuudentutkija. Skenaarioajattelu oli minulle jossain määrin tuttua, mutta muuten en ollut tulevaisuusajatteluun paneutunut.  

Tulevaisuuslukutaidon käsite oli minulle uusi. Se tarkoittaa ymmärrystä siitä, miten ajatuksemme tulevasta vaikuttavat nykyhetkeen ja miten omat tekomme ja päätöksemme vaikuttavat tulevaan. 

Miksi suoritit itseopiskelu­kurssin? Oliko se vaativa? 

Kurssin suorittaminen oli helppoa, koska sen sai suorittaa omassa aikataulussa ja itselle sopivissa pätkissä. Toisaalta oli hyvä, että sille oli myös asetettu deadline. Näin homma tuli suoritettua. 

Kysymykset eivät aina olleet helppoja, mutta kurssi ei ollut vaikea. Se vaati itsensä tarkastelua, keskittymistä ja ajatustyötä. 

Mitä kurssista jäi käteen? 

Kurssilla käytiin läpi tulevaisuusajattelun peruslähtökohtia ja käsitteitä. Sain myös konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tulevaisuudesta voi puhua oppilaiden kanssa riittävän ymmärrettävästi. 

Sain vahvistuksen sille, että tulevaisuusajattelu täytyy nostaa opetuksessa entistä vahvemmin esiin. Oppilaiden tulee ymmärtää, että koulussa opeteltavat asiat palvelevat heidän omaa tulevaisuuttaan. 

Miten tulevaisuus­ajattelua sitten tuodaan konkreettisesti opetukseen? 

Tulevaisuusajattelulle ei välttämättä tarvitse suunnitella omia oppituntejaan. Olen itse ripotellut näkökulmaa spontaanisti eri oppiaineiden opetukseen. Se on ollut helppoa, kun tälle taajuudelle on kerran virittynyt. Millä tahansa tunnilla voi yhdeksi kysymykseksi heittää, että mitäs tälle asialle tapahtuu tulevaisuudessa, tai miten tämän asian tulisi muuttua.

Esimerkiksi yrittäjyyskurssilla olen kehottanut nuoria miettimään liikeideoita megatrendien kautta, ja kun yhteiskuntaopissa olemme käsitelleet perhemalleja, olemme myös pohtineet sitä, millaisia malleja meillä tulevaisuudessa voisi olla. 

Tulevaisuuslukutaidon vahvistaminen on niin tärkeää, että se pitäisi huomioida luokanopettajien koulutuksessa. Olen itse historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton hallituksessa, ja mietin, että tulevaisuuslukutaidon voisi tuoda koulutuspäivien teemaksi.

Toisaalta oppikirjailijoille pitäisi saada tästä täkyjä, ja opetussuunnitelmaankin tulevaisuuslukutaito pitäisi saada tuotua nykyistä vahvemmin. 

Artikkelin teksti: Anne Ventelä

Artikkelin kuva: kuvituskuva

Marketta Hulkko-Lassila työskentelee historian, yhteiskuntaopin ja äidinkielen opettajana Nummen yhtenäiskoulussa Hämeenlinnassa.

Tulevaisuus­päivää vietetään 15.3.2024 

Koulun kiireisessä arjessa tulevaisuuden pohtiminen jää usein taka-alalle. Yläkouluille suunnattu Tulevaisuuspäivä tarjoaa oivan mahdollisuuden keskittyä tulevaan ja innostua vaikuttamaan sen suuntaan. Ilmoittaudu mukaan Tulevaisuuspäivään: tulevaisuuskoulu.fi

Johannes "Hatsolo" Hattuselle breikkaaminen tarkoittaa hyvää meininkiä ja yhdessä tekemistä

“Ei se Suosikin lehtijutusta vielä auennut mitä se oli, mutta se herätti mielenkiinnon, että tommonen tanssiminen vois olla aika mageeta.” 

Elettiin 1990-luvun loppua, kun Johannes “Hatsolo” Hattunen luki breikistä ensimmäisen kerran. Samoihin aikoihin hip hop -kulttuuri sai Suomessa nostetta ja breikkareita alkoi näkyä myös jyväskyläläisissä discoissa. Hatsolo seurasi menoa kiinnostuneena etäältä, kunnes kokeili breikkaamista haparoiden huoneessaan ja lopulta rohkaistui ilmoittautumaan breikkitanssitunneille.

Vähitellen breikkaamisesta tuli tärkeä harrastus, lähes elämäntapa. Kun muut samanikäiset nuoret lähtivät jääkiekkotreeneihin, Hatsolo kavereineen kulutti Jyväskylän monitoimitalon keltaisen lattian, eli keltuaisen, pintaa tanssimalla. Kyse ei ollut aluksi rakkaudesta lajiin, vaan yhdessä tekemisestä – se oli jotain, mitä muut eivät tehneet! 

”Se vaan tuntui siltä, että tää on meidän juttu”, Hatsolo muistelee. 

Ei se kilpailu, vaan hyvä meininki 

Yleinen kiinnostus breikkausta kohtaan on kasvanut vuosien varrella, ja tulevana kesänä Pariisissa breikki on ensimmäistä kertaa olympialaji. Hatsolon breikkimatka kohti olympialaisia alkoi karsintakisoissa jo pari vuotta sitten, ja seuraavaksi olympiakuntoa testataan Hong Kongissa.  

“Nyt tuntuu siltä, jos tämä matka jää tähän, niin ei kauheasti harmita. Mahtavaa, että olen saanut kuljettua tämän reissun ja päässyt olemaan mukana.” 

Olympialaiset itsessään ei ole ollut Hatsolon unelma, vaan tie kohti niitä on rakentunut uran aikana. 

Tärkeää oli ennen kaikkea harrastaa kavereiden kanssa. Breikkaamiseen liittyvät unelmat kuitenkin kasvoivat sitä mukaa, kun omat taidot kehittyivät. Kun menestystä kisoissa tuli ensin Suomessa ja myöhemmin maailmalla, alkoi tuntua, että hommassa voisi olla mahdollisuuksia ammatiksi asti.  

“Yksi suuri unelma silloin oli, että voittaisin kisoja maailman parhaita vastaan.” 

Voittoja tuli, mutta myös tappioita. Jossain vaiheessa tuntui siltäkin, onko omassa tekemisessä jotakin vikaa – pitäisikö tehdä jotakin toisin?  

“Nyt olen taas löytänyt hyvää draivia tekemiseen, uskallan tehdä niin kuin huvittaa, enkä mieti tuomareita tai tulosta. Tärkeämpää mulle on olla messissä ja päästä itse tekemään.”  

Paluu keltaiselle lattialle 

Vuodesta 2018 lähtien Hatsolo on tehnyt Dreams-kouluvierailuja, joilla hän on valanut nuoriin uskoa siitä, että omaan juttuun uskominen kannattaa – varsinkin, jos tekeminen ei ole liian totista. Nuorilta saamansa palautteen perusteella Hatsolo onkin huolissaan siitä, että nykyään monen nuoren harrastaminen loppuu, kun paineet kasvavat tekemisen iloa suuremmiksi.

“Jos yritetään vain yhtä reittiä tehdä huippumenestyjiä, niin saatetaan samalla lannistaa se potentiaali, joka nuorissa harrastajissa on vielä kypsymässä. Lisäksi nuoret tarvitsevat nykyistä enemmän turvallisia tiloja harrastaa ja tavata kavereita”, hän sanoo. 

Kun Hatsolo taannoin palasi työnsä vuoksi Jyväskylään ja monitoimitalon keltuaiselle, siellä työskenteli edelleen samoja vahtimestareita, jotka suhtautuivat nuorten harrastamiseen kunnioittavasti. 

“Oli siistii päästä kiittää siitä, että he antoivat meidän treenata ja säilyttää mankkaa siellä, vaikka ne eivät varmasti tienneet, miksi me siellä nuohottiin lattioita”, hän naurahtaa.  

Nyt monitoimitalon keltuaista kuluttaa uusi jyväskyläläinen breikkarisukupolvi, joka seuraa Hatsolon ja muiden 1990-luvun nuorten jalanjälkiä. Kuka tietää vaikka olympialaisiin saakka!  

Lasten ja nuorten säätiö liputtaa unelmoinnin puolesta yhdessä Pohjola Vakuutuksen kanssa. Pohjola Vakuutus tukee Dreams-ohjelmamme suomenkielisiä kouluvierailuja. Osoitteessa dreams.fi  voit jättää yhteydenottopyynnön ja otamme sinuun yhteyttä, jos voimme tarjota Dreams-kouluvierailua alueellenne.

Kuuma, kuumempi peruna: raha! Nuorten kolme vinkkiä kestävään rahankäyttöön

Raha on monelle itsenäistymisen kynnyksellä olevalle nuorelle tärkeä ja ajankohtainen asia. Se mahdollistaa tulevaisuuden unelmien tavoittelun, ja sopiva määrä rahaa tuo vapautta elämään. Samalla rahaan voi liittyä ahdistusta, stressiä ja muita tunteita, jotka vaikuttavat taloudelliseen päätöksentekoon. 

Tuoko raha onnea vai huumaa? 

Eniten nuorten kiinnostusta herätti kysymys, tekeekö raha onnelliseksi. Raha tuo onnea, koska se mahdollistaa esimerkiksi harrastuksia, matkustelua ja palveluiden ja tavaroiden kuten pelikoneiden ja vaatteiden ostamista. Toisaalta raha ei tuo elämään sellaisia merkityksellisiä asioita kuin ystävät ja perhe. Raha voi kuitenkin edesauttaa esimerkiksi perheen perustamista mahdollistamalla oman kodin ja auton hankkimisen. 

Ostamisen lisäksi raha tuo onnellisuutta, koska sen avulla voi auttaa muita ja varmistaa läheisille ihmisille hyvinvointia. Lahjojen ostaminen läheisille voi aiheuttaa myös ristiriitaisia tunteita. Rikkautta tärkeämpää on oppia tuntemaan itsensä ja elää arvojen mukaista elämää:

”Mieti mitä haluat, miksi haluat, mitä arvostat, kuka olet?” (Ote nuoren rahatarinasta, Kuopio 2022)

”Kun on rahaa, perustarpeet ja turvallisuus on taattu. Mutta kun kaikki muukin on helposti saatavilla, saattaa iskeä päämäärätön olo.” (Ote nuoren rahatarinasta, Espoo 2021)

”Mielummin itken Mersussa kuin kadulla.” (Ote nuoren rahatarinasta, Nurmijärvi 2023)

Rahasta puhuminen on kuuma peruna

Raha ja ihmissuhteet liittyvät usein toisiinsa. Raha voi antaa mahdollisuuden viettää hauskaa aikaa yhdessä shoppaillen ja matkustaen, mutta se voi aiheuttaa myös riitaa ja kateutta suhteessa toisiin. Raha voi rikkoa ihmissuhteita ja aiheuttaa huolta ja ahdistusta, jos esimerkiksi kaveri ei maksakaan lainaamiaan rahoja takaisin. Liika raha voi tehdä ihmisestä ylimielisen.

Nuoret tekivät huomioita myös siitä, että rahaan liittyvät tarinat ympärillämme ovat vielä kovin yksipuolista. Sosiaalisessa mediassa on tyypillistä ’fleksata’ kuvilla lomareissuista ja hienoista vaatteista, mutta harvemmin kerrotaan sitä, miten raha näkyy meidän jokaisen arkielämässä:

”Me emme voi tietää mitä kuvan toisella puolella tapahtuu, jonka takia meidän ei koskaan pitäisi verrata omaa rahallista tilannetta niihin, jotka näämme sosiaalisessa mediassa. Meidän täytyy yhdessä tehdä töitä sen eteen, että sosiaalisessa mediassa voidaan keskustella avoimemmin rahallisista ongelmista ja jakaa rahallisuuden hyviä sekä huonoja puolia.” (Ote nuoren rahatarinasta, Joensuu 2021)

Rahaan liittyy paljon tabuja eli asioita, joista on vaikeaa tai sopimatonta puhua. On tärkeää saada keskustella rahasta itselle sopivalla tavalla ja myös päättää itse, mitä raha-asioistaan haluaa muille paljastaa:

”Mikä on sun palkka? Kuinka paljon oot velkaa? Mikä on sun vuokra? Mikä on sun rahatilanne? Paljonko sulla on rahaa? EN KERRO.” (Ote nuoren rahatarinasta, Espoo 2020)

Raha ja tulevaisuus

Tarinoiden keksiminen antaa mahdollisuuden kuvitella erilaisia versioita omasta ja maailman tulevaisuudesta. Nuorten omassa tulevaisuudessa raha mahdollistaisi perheen perustamisen, harrastukset tai äkkirikastumisen mukanaan tuoman luksuselämän. Raha auttaa elämään omannäköistä elämää, mutta suurelle osalle nuorista raha ei ole itseisarvo:

”2040 Rahaa on sopivasti / olen itsenäinen. / omassa on kodissa piha terassi / olen vapaa ja tyytyväinen” (Ote nuoren rahatarinasta, Kuopio 2020)

Moni nuori innostui myös pohtimaan, miltä tulevaisuus näyttäisi, jos raha katoaisi maailmasta. Kun ei olisi enää rikkaita ja köyhiä ja varallisuus ei enää määrittäisi ihmisen arvokkuutta ja asemaa, maailma voisi olla yhdenvertaisempi paikka. Toisaalta nuoret pohtivat myös kaaosta ja turvattomuutta, jota rahan katoaminen aiheuttaisi yhteiskunnassa. Raha on ihmisten luoma käytännöllinen sopimus, joka on lopulta vaikkapa vaihtokauppaa helpompi tapa jakaa tavaroita ja palveluita.

”Luultavasti ihmiset keksisivät rahan uudelleen. Koko yhteiskunta toimii rahan avulla. Hassua miten raha on vain pelkkää paperia ja silti se on niin arvokasta.” (Ote nuoren rahatarinasta, Espoo 2021)

Käytä rahaa vastuullisesti – nappaa talteen nuorten parhaat rahavinkit

Nuoret jakoivat runsaasti ajatuksiaan rahan järkevästä käytöstä. Rahan vastuullinen kuluttaminen liittyy sekä oman talouden pitämiseen tasapainossa että omien kulutustottumusten vaikutuksiin lähiympäristöön ja koko maailmaan. 

Rahan saaminen voi aiheuttaa huuman ja innostuksen tunteita, mutta impulsiivinen rahankäyttö johtaa ongelmiin. Nuoret ehdottivat ratkaisuksi muun muassa ennakointia, budjetointia, harkitsemista ja kierrätystä. Tarpeettoman tavaran ostaminen voi tuoda hetken mielihyvän muttei pitkäaikaista hyvinvointia:

”Älä osta turhaa tavaraa mitä et aio oikeasti käyttää. Sitten kun on liikaa tavaraa niin millään ei ole enää arvoa.” (Ote nuoren rahatarinasta, Joensuu 2021)

Nuorten vinkit rahankäyttöön:

”Laita aivot käyntiin” – seuraa rahankäyttöäsi

  • Selvitä, paljonko rahaa tulee ja menee: ”Pidä kalenteria rahan käytöstä ja luokittele ne viikon lopussa turhaan ja tarpeelliseen ja harkitse ensi kerran”.
  • Suunnittele rahan käyttöä eli tee budjetti: ”Aina 50 % säästöön, 10 % sun rahasta niihin asioihin mitä haluat ja 40 % niihin mitä tarvit”.

”Säästä valkoinen seteli mustan päivän varalle” – säästäminen tuo mahdollisuuksia tulevaisuuteen

  • Mieti tavoitteet.
  • Perusta säästötili.
  • Säästä säännöllisesti: kerran viikossa/kuukaudessa tai heti tietty prosentti tuloista.
  • Säästämisen ei tarvitse olla vaikeaa tai ryppyotsaista: ”Ei oo diippii säästä vaa”.

”Nauti fiksusti” – harkitse ostoksiasi

  • Käytä rahaa siihen, mikä on sinulle tärkeää ja hyödyllistä. Älä osta miellyttääksesi muita.
  • Vertaa hintoja eri kaupoista ja nettisivuilta. Vertaile kilohintoja. Tutki, miksi sama tai samankaltainen tuote on saatavilla eri hintaan. Onko halvin tai kallein aina paras?
  • ”Aina ei tarvitse rahaa pitääkseen hauskaa.”
  • “Harkitse isoja ostoksia ainakin päivän.”
  • “Jos ei mahu taskuun tai voi syödä, älä osta.”
  • ”Poistu mukavuusalueelta, jos haluat jonkun tosi kalliin jutun”

“Jos sulla on mielessä joku asia minkä sä haluut joskus omistaa, kirjoita se ylös älä unoha sitä ja ala tekee sille asialle jotai niin voit olla ylpeä jostain edes kerran elämässä.”

Työpajaan osallistunut nuori

Katso nuorten rahatarinoita YouTubessa:

Katso lisää nuorten raha-aiheisia digitarinoita YouTube-soittolistalta. Jos soittolistan upotus ei näy, voit avata sen uudessa välilehdessä tästä.

Vuosina 2020–2023 toteutetussa Kestävä rahasuhde -hankkeessa nuoret käsittelivät raha-aiheita digitarinan keinoin. Hankkeen aikana 468 nuorta käsikirjoitti, tuotti ja editoi yhteensä 238 video- tai kuunnelmamuotoista digitarinaa, jotka toivat esiin monia erilaisia rahaan liittyviä näkökulmia. Hankkeen toimintaa rahoittivat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ja yrityskumppanimme Danske Bank. Kehittämishankkeen päätyttyä nuorten rahatarinatyöpajat ja opettajien koulutukset jatkuvat osana Taidot elämään -toimintaa.

Ohjaajakoulutus antoi mahdollisuuden tutustua koulun arkeen ja työkaluja erilaisten nuorten kohtaamiseen

Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta ammatilliseksi opettajaksi valmistunut Ella Roström osallistui Taidot elämään -koulutukseen keväällä 2023. Hän halusi mukaan koulutukseen, koska on aikaisemmin työskennellyt nuorten parissa työllisyyspalveluissa ja halusi nyt päästä tutustumaan oppilaitoksen arkeen.  

Korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu Taidot elämään -ohjaajakoulutus sisältää luentoja ja käytännön harjoituksia sekä ohjaustunnin suunnittelemisen ja toteuttamisen TUVA-ryhmille yhdessä työparin kanssa. 

Ohjaustunnilla opiskelijat käsittelevät TUVA-ryhmien nuorten kanssa itsetuntemukseen, omiin vahvuuksiin ja vuorovaikutukseen liittyviä taitoja. 

Koulutuksen osallistujat oppivat esimerkiksi ryhmäyttämistä, kun he toimivat muiden alojen opiskelijoiden kanssa. Tämä antaa arvokasta kokemusta monialaisesta yhteistyöstä. 

”Opin ymmärtämään, millaisesta näkökulmasta sosionomit ja opettajat koulun arkea ja opetusta katsovat”, Roström kertoo. 

Hän kertoo, että tekemällä ensin itse erilaisia harjoituksia ja tehtäviä saa kokemuksen, miltä ne itsestä tuntuvat. Esimerkiksi yhteisissä keskusteluissa pohdittiin, miksi harjoitus tuntuu toisesta erilaiselta kuin toiselle, ja tätä kautta myös sitä, mitä tunteita nuoret TUVA-ryhmässä voivat tuntea. 

Roström nostaa esiin myös, kuinka tärkeää tiimityöskentely on. Se luo monipuolisempia ja avarampia ajatuksia työhön kuin yksin ohjatessa. TUVA-ryhmän ohjaustunnilla yhteistyön taitoja hiottiin ryhmän oman ohjaajan, opiskelijatyöparin ja nuorten kanssa. 

Omaa työpariaan Roström kehuu. Tämän rauhallinen työskentelytapa auttoi pohtimaan omaakin tapaa ohjata. 

”Reflektoimme paljon omaa ohjaustapaa työparin kanssa. Lastensuojelussa työskentelevä sosionomiksi opiskeleva työparini oli aivan ihana. Hän oli todella rauhallinen ja tasainen”, Roström sanoo. 

Purkutilanteet yhdessä parin kanssa ohjausten jälkeen olivat tärkeitä. 

“En tiedä olisinko muuten osannut kiinnittää huomiota omaan ohjausrytmiini ja sopeuttaa sitä sekä nuorten ryhmään että työpariin.” 

Nuorten erilaiset taustat vaikuttavat ohjaamiseen 

Koulutus vahvisti Roströmin käsitystä siitä, että ohjaajan tehtävä on kuunnella nuorten näkemyksiä ja luottaa heidän kykyihinsä. Ohjaajan on tärkeää arvostaa nuoren omaa mielipidettä ja tehdä sille tilaa. 

TUVA-koulutuksessa opiskelevat nuoret ovat opiskeluissaan nivelvaiheessa. Roström kertoo saaneensa koulutuksen myötä lisää ymmärrystä ja tukea tällaisten nuorten ohjaamiseen. Hän mainitsee esimerkiksi sen, miten erilaiset haastavat elämäntilanteet vaikuttavat nuorten päätöksentekoon ja saattavat estää unelmointia ja asettaa rajoja sille, minne mennä seuraavaksi.  

Hän kiittelee, kuinka hyvin koulutuksessa tuotiin esille erilaisten oppimisvaikeuksien ja neuropsykologisten haasteiden tuomat vaikutukset nuorten ohjaamisessa. 

Nuoret imevät tietoa uramahdollisuuksista, heitä kiinnostaa työelämä, siitä saatu palkka ja eteenpäin meneminen.  

”Nuorta kannattaa kannustaa lähtemään rohkeasti johonkin suuntaan, sillä valittua suuntaa voi aina myös vaihtaa”, Roström toteaa. 

“On tärkeä päästä pohtimaan, millainen ryhmänohjaaja itse on” 

Taidot elämään -työpajan ohjaus oli Roströmille ihana kokemus. Hän on todella tyytyväinen, että lähti mukaan kokemaan nuorten arkea koulumaailmassa ja kertoo saaneensa siitä itselleen ajatuksia ja työkaluja oman työn kehittämiseen. 

Roström kertoo, että nuoret toimivat ryhmänä hienosti ja pohtivat aidosti omaa elämäänsä keskusteluissa. Ohjatessa näki, miten nuorilla heräsi ajatuksia, kun he heittäytyivät keskusteluun.  

Hän suosittelee toimintaa muille opiskelijoille, jotka toivovat työskentelevänsä nuorten parissa tulevaisuudessa. 

”Koulutuksesta saa ajatuksia ja konkreettisia oppeja oman ohjaajuuden työstämiseen. On tärkeää päästä pohtimaan, millainen on itse ohjaajana tai opettajana”, hän pohtii. 

Hän vinkkaa tulevia ohjauskoulutuksen suorittavia korkeakouluopiskelijoita lähtemään mukaan avoimin mielin omina itsenään ja kuuntelemaan nuoria. 

Nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen ei tarvitse lähteä tyhjin käsin. Taidot elämään -ohjauskoulutuksessa osallistujien käytössä on laaja materiaalikokonaisuus, joka sisältää vinkkejä ja valmiita työpajasisältöjä ohjaustunnin pitämiseen. Kokonaisuuden avulla koulutuksen osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat tuntikokonaisuuden TUVA-ryhmän nuorille. 

”Materiaalit olivat kattavat, mutta antoivat samalla tilaa myös meidän omalle ajattelullemme ja suunnittelulle”, Roström kertoo. 

Työskentely nuorten kanssa oli antoisaa ja antoi eväitä tulevaan työelämään.  

“Nuorten aidot reaktiot olivat ihania ja mieleenpainuvia”, Roström kehuu. 

Habibi Hashmatullahin elämä jatkui valmentavista opinnoista lempiammattiin

”Kun osallistuin itse työpajaan, olin kuvaamassa ja hoitamassa tekniikkaa. Ryhmänä työskentelimme yhdessä suunnittelun ja käsikirjotuksen parissa. Pirkanmaan elokuvakeskuksen (PEK) Pirkko Uitto ja Kimmo Nurminen olivat ohjaamassa meitä. Opettajani Sari Maaninka auttoi minua paljon Valma-opinnoissa, että pääsin eteenpäin ja sain opiskelupaikan. On upea fiilis, että nyt voin olla oman opettajani kollegana.  

Työpajan aikana minulle heräsi vahva tunne, että elämä jatkuisi tästä lempiammattiin. Opettaja ehdotti minulle media-alan ammattiopintoja, ja pääsin heti sisään. Tästä kaikki alkoi uudestaan. Opintoihini kuuluvan työharjoittelun kautta päädyin suorittamaan tutkintoni loppuun oppisopimuksella Pirkanmaan elokuvakeskuksella. Nyt olen valmistunut ja työt jatkuvat PEKissä.  

Media-ala on aina ollut unelmani. Olen aikaisemmin ollut kansainvälisessä tv-yhtiössä töissä. PEKissä tein alun perin Pirkon kanssa töitä kiertue-elokuvateatteri Filmipyörässä. Työnantajamme Juice eli Jukka-Pekka Laakso ehdotti, että lähtisin Pirkon kaveriksi Taidot elämään -työpajoihin, ja oli tosi kiva päästä mukaan. Tämä työ on kiinnostavaa, koska pääsen näyttämään ja opettamaan nuorille erilaisia taitoja. Tulevaisuudessa haluan jatkaa töitä PEKillä ja Pirkon työparina.  

Omat kokemukset auttoivat hyppäämään taiteilijaohjaajan saappaisiin  

Minulle heräsi heti hyvä fiilis ohjaamisesta. Alku oli tietysti jännittävää, kun kaikki oli kaikille vähän uutta ja työskentelin itse nuorten kanssa ensimmäistä kertaa. Mietin, miten saisimme nuoret toimimaan yhdessä. Jännitin myös, riittäisikö aika lyhytelokuvan valmistamiseen. Ajatukset muuttuivat nopeasti, kun nuorten kanssa meni hyvin. Lopulta kaikki oli helppoa. 

Pirkon työparina on ollut hyvä tehdä töitä, koska hän on kokenut ammattilainen ja meidän yhteispelimme toimii kivasti. Tehtävänjako välillämme selvisi nopeasti: minä hoidan enemmän tekniikkaa ja Pirkko vastaa elokuvan ohjaamisesta. On ollut helppoa opettaa kuvauskaluston tekniikkaa muille, koska olen itsekin osallistunut aiemmin työpajaan. 

”Oman kokemukseni kautta tiedän, että tällaisella työpajalla voi olla iso merkitys nuoren elämässä”

Tyypillisenä työpajapäivänä teemme ensin jonkin lämmittelyleikin, jonka jälkeen siirrymme käsikirjoituksen ja kuvauspaikkojen suunnitteluun. Varsinainen kuvaaminen tapahtuu työpajan loppupuolella. Nyt syksyn ryhmässä nuoret osasivat paljon itse jo valmiiksi ja ottivat nopeasti koppia tekemisestä. 

Tärkein oppi on ollut, miten saada yhteistyö toimimaan, että tulee hyvä prosessi ja lopputulos. Aina on jotain uutta opittavaa. Oman kokemukseni kautta tiedän, että tällaisella työpajalla voi olla iso merkitys nuoren elämässä. Työpajassa nuoret saavat tutustua alaan ja syventää omaa kiinnostustaan media-alaa kohtaan. He voivat saada kokemuksen siitä, mitä haluaisivat tehdä tulevaisuudessa.   

Tulevaisuuttaan pohtiville nuorille toivotan tsemppiä opiskeluun ja rohkeutta hakeutua itseä kiinnostavan ammatin pariin! Ei kannata hakea alaa, joka ei kiinnosta. Tuva on hyvä paikka miettiä, mitä tulevaisuudessa haluaa opiskella.”

Katso nuorten tekemä lyhytelokuva:

Lyhytelokuvan ovat tehneet Tampereen seudun ammattiopisto Tredun TUVA-opiskelijat syksyllä 2023. Lyhytelokuvatyöpaja on tehty yhteistyössä Pirkanmaan elokuvakeskuksen kanssa, ja sen ohjasivat taiteilijaohjaajat Pirkko Uitto ja Habibi Hashmatullah.

Webinaari: Koulujen ja oppilaitosten johtaminen ekologisen jälleenrakennuksen maailmassa

Ekologisen jälleenrakennuksen toteuttamisessa kasvatuksella ja koulutuksella on tärkeä rooli. Niiden kautta voidaan lisätä ihmisten tietoisuutta elämämme planetaarisista reunaehdoista, uudistaa maailmankuvamme ja elämäntapaamme sekä vahvistaa taitoja osallistua kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.  

Webinaarissa perehdytään siihen, miten ekologinen jälleenrakennus haastaa koulujen ja oppilaitosten johtamista ja toimintakulttuuria. Miltä näyttää oppimisen ja koulutuksen tulevaisuus ekologisen jälleenrakennuksen maailmassa? 

Tulevaisuuskoulu järjestää perusopetuksen ja toisen asteen rehtoreille maksuttoman webinaarin, jossa tarkastellaan rehtoreiden ja johtamisen mahdollisuuksia vastata ekologisen jälleenrakennuksen haasteisiin. 

Webinaarin huippuasiantuntijoina toimivat Sitran ennakoinnin johtava asiantuntija, tulevaisuudentutkimuksen dosentti Mikko Dufva, OKKA-säätiön suunnittelupäällikkö Erkka Laininen ja Tulevaisuuskoulun perustaja, tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää.

Lisäksi kuulet Tulevaisuuskoulun valmennusohjelmaan osallistuneiden rehtoreiden kokemuksia siitä, kuinka he ovat johtaneet toimintakulttuurin muutosta omassa työpaikassaan. 

Webinaari on osa Tulevaisuuskoulun ekologisen jälleenrakennuksen johtamisvalmennusta. Valmennusta rahoittaa Opetushallitus.  

Lisätietoja:

Paula Tyrväinen

Tulevaisuuskoulun ohjelmapäällikkö

paula.tyrvainen@nuori.fi

Webinaarin puhujat:

Mikko Dufva, ennakoinnin johtava asiantuntija (Sitra), tulevaisuudentutkimuksen dosentti

Mikko Dufva on Sitran tulevaisuusasiantuntija ja tulevaisuudentutkimuksen dosentti Aalto-yliopistossa. Hän tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja, niiden välisiä jännitteitä ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia. Lisäksi hän pyrkii tunnistamaan ei-ilmeisiä, mutta tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita. Mikolla on laaja kokemus ennakoinnista ja hän on väitellyt tekniikan tohtoriksi tulevaisuutta koskevan tiedon tuottamisesta ja systeemisestä ennakoinnista. 

Hän tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja, niiden välisiä jännitteitä ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia. Lisäksi hän pyrkii tunnistamaan ei-ilmeisiä, mutta tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita. Mikolla on laaja kokemus ennakoinnista ja hän on väitellyt tekniikan tohtoriksi tulevaisuutta koskevan tiedon tuottamisesta ja systeemisestä ennakoinnista.   

Erkka Laininen, suunnittelupäällikkö (OKKA-säätiö)

Erkka Lainisella on 20 vuoden kokemus opetusalan kestävyysasioiden kehittämisestä ja opettajien täydennyskoulutuksesta. Hän vastaa Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnista ja on kirjoittanut useita tutkimusartikkeleita uudistavasta oppimisesta. Parhaillaan hän kehittää oppilaitosten kestävän tulevaisuuden indikaattoreita, joilla tarkastellaan, miten oppilaitos voi kehittyä tulevaisuutta ennakoivaksi ja yhteiskuntaa uudistavaksi muutosagentiksi. 

Otto Tähkäpää, Tulevaisuuskoulun perustaja ja tulevaisuudentutkija

Otto Tähkäpää on kansainvälisestikin palkittu tulevaisuusasiantuntija, joka on kouluttanut peruskoulun, lukion, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön henkilöstöä tulevaisuudentutkimuksen, ennakoinnin ja kestävän tulevaisuuden teemoihin lukuisissa koulutuksissa, työpajoissa ja kursseilla. 

Ota koppi megatrendeistä! -webinaarisarja opinto-ohjaajille

Tulevaisuuskoulu järjestää kolme webinaaria perusopetuksen ja toisen asteen opinto-ohjaajille lukuvuonna 2023–2024.  

Kussakin webinaarissa pääset tutustumaan yhteen megatrendiin: ekologiseen jälleenrakennukseen, tekoälyyn ja digitalisaatioon sekä väestön ikääntymiseen. Valitse kiinnostavin tai tule mukaan kaikkiin! Webinaarit ovat maksuttomia osallistujalle.

Webinaarien ajankohdat ja aiheet:

Perjantaina 9.2.2024 klo 9–11: Väestön ikääntyminen 

Väestön ikääntyminen on maailmanlaajuinen megatrendi. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa elämme maapallolla, jossa asuu enemmän ikäihmisiä kuin lapsia. Miten tämä väestön ikääntyminen muuttaa yhteiskuntaamme ja työelämää? 

Webinaarin asiantuntija: Jenni Simonen, e2 Tutkimuksen johtaja

Menneet webinaarit:

Perjantaina 24.11.2023 klo 9–11: Ekologinen jälleenrakennus 

Ekologinen jälleenrakennus on tulevaisuutemme tärkein megatrendi. Tarvitsemme tavan mukauttaa elämämme yhden planeetan rajoihin. Webinaarissa tutustut siihen, miten tämä megatrendi vaikuttaa työn ja työelämän sekä oppimisen ja osaamisen tulevaisuuksiin. 

Webinaarin asiantuntijapuhujat:

  • Paavo Järvensivu, BIOS-tutkimusryhmän tutkija
  • Sara Peltola, väitöskirjatutkija ja yliopiston opettaja
  • Otto Tähkäpää, Tulevaisuuskoulun perustaja ja tulevaisuudentutkija

Perjantaina 19.1.2024 klo 9–11: Tekoäly ja digitalisaatio 

Webinaarissa pureudutaan siihen, miten tekoäly ja digitalisaatio vaikuttavat työhön ja työelämään. Viekö tekoäly nuorilta työt? Vyöryykö digitalisaatio päälle hyökyaaltona vai voiko työn tulevaisuuksiin vaikuttaa? 

Webinaarin asiantuntijapuhujat:

  • aivotutkija ja professori Minna Huotilainen
  • tekoälyprofessori Teemu Roos

Webinaarit ovat osa Tulevaisuuskoulun Tarjolla tulevaisuuksia -verkkokoulutusta, jota rahoittaa Opetushallitus. 

Lisätietoja:

Paula Tyrväinen

ohjelmapäällikkö, Tulevaisuuskoulu

paula.tyrvainen@nuori.fi

040 530 2988 

Spring-ideakilpailu etsii nuorten ratkaisuja toiveikkaampaan tulevaisuuteen – haku käynnissä nyt

Toista kertaa järjestettävä Spring-ideakilpailu antaa nuorille mahdollisuuden vaikuttaa heille tärkeisiin asioihin. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa ja toimijuutta.  

”Olen iloinen, että me lähdettiin kavereiden kanssa mukaan Springiin. Suosittelen osallistumista kaikille nuorille, jotka haluavat tehdä ideoistaan totta ja vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin”, kertoo Kia Kauppila, yksi tiiminsä kanssa Springin viime keväänä voittaneista nuorista.

Viime keväänä ideakilpailu keräsi yhteensä 161 ratkaisua 68 eri paikkakunnalta. Nuoret äänestivät voittajiksi tiimit, joiden ideat vähensivät muovin käyttöä, lisäsivät nuorten tietoa maanpuolustuksesta ja tekivät tietojenkäsittelystä kestävämpää. Erityistä kiitosta Springiin osallistuneet nuoret antoivat kilpailun yhteisöllisestä hengestä ja mahdollisuudesta kehittää omia ideoita Suomen parhaiden sparraajien kanssa. 

”Viime keväänä saimme seurata, miten valtavalla innolla ja osaamisella nuoret kehittivät ideoitaan ammattilaisten tukemana. Nuorilla on kykyä ratkoa tämän ajan haasteita uusilla ja oivaltavilla tavoilla. Spring tarjoaa nuorille konkreettisen ja ainutlaatuisen tavan vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan”, kertoo Lasten ja nuorten säätiön toimitusjohtaja Olli Alanen.  

Springin taustalla ovat Matti Alahuhta, Sari Baldauf, Antti Herlin, Martti Hetemäki, Bengt Holmström ja Jorma Ollila, jotka myös muodostavat Springin ohjausryhmän ja vastaavat kilpailun kustannuksista. Nuorten ideointia tukemassa on laaja joukko Suomen parhaita osaajia kuten Linda Liukas, Anu Ubaud ja Saku Tuominen. Kilpailun toteutuksesta vastaa Lasten ja nuorten säätiö.  

Spring ideakilpailun hakuaika alkaa tänään 1.11. ja päättyy 29.2.2024. Nuorten ja asiantuntijaraadin valitsemat kolme voittajatiimiä julkistetaan Spring-finaalissa 7. toukokuuta.

Lisätietoja:

Eemeli Alanne

eemeli.alanne@nuori.fi

040 675 7472

Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee uskoa tulevaisuuteen

Elämme poikkeuksellista aikaa. Esimerkiksi lääketieteessä tehdään läpimurtoja päivittäin, teknologia kehittyy käsittämättömällä vauhdilla ja ihmiskunnalla on osaamista enemmän kuin koskaan. Silti olemme tilanteessa, jossa hiipuvasta tulevaisuususkosta ja aikuisten toimintaan liittyvästä pessimismistä on tullut nuorten sukupolvikokemus. Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta toivottomuuden tilalle syntyy toivoa paremmasta tulevaisuudesta. 

Nuoret ovat eläneet viimeiset vuodet niin sanotun kolmoiskriisin myllerryksessä. Ilmastokriisi etenee kovaa vauhtia, koronapandemian aikaiset rajoitukset heikensivät nuorten hyvinvoinnin historiallisen matalalle tasolle (Nuorisobarometri 2021) ja kohta jo kaksi vuotta kestänyt Venäjän käynnistämä hyökkäyssota on johtanut tilanteeseen, jossa sodan uhka on suurin nuorten suurin huolenaihe (Lasten ja nuorten säätiö 2022). 

Kasvavan epävarmuuden maailmassa on myönteistä, että nuoret kykenevät sopeutumaan muutoksiin varsin hyvin (Nuorisobarometri 2022). Vahva resilienssi on varmasti lieventänyt kolmoiskriisin vaikutusta siihen, miltä nuorten oma tulevaisuus näyttää. Sen sijaan, maailman tulevaisuus näyttää nuorista hyvinkin huolestuttavalta (ks. esim. Nuorisobarometri 2021 ja Lasten ja nuorten säätiö 2022).

Tarvitaan toivoa ja kokemusta siitä, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa 

On hätkähdyttävää, että alle puolet nuorista uskoo ihmiskunnan kykyyn ja haluun ratkaista aikamme isoimpia ongelmia (Lasten ja nuorten säätiö 2022). Lisäksi nuoret kokevat, että heillä itsellään ei ole riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan. Nuorten luottamus keskeisiin instituutioihin ja poliittisiin puolueisiin on laskenut hälyttävälle tasolle (Kansalaispulssi, syyskuu 2023). Herää kysymys: miltä yhteiskuntamme näyttäisikään, jos nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen olisi yhteisesti jaettu päämäärä? 

Käynnissä olevat kriisit ovat luonteeltaan vaikeita ja vaikutuksiltaan valtavia. Tästä huolimatta on syytä olla toiveikas. Ihmiskunnalla enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan ennen keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi. Maailmassa tapahtuu paljon hyvää, mutta se jää kriisien jalkoihin. Myönteinen kehitys ja sen tuoma toivo tulisi tehdä näkyväksi. Meidän kaikkien – järjestöjen, vanhempien, opettajien, puolueiden ja yritysten – on otettava aktiivinen rooli varmistaaksemme, että nuorillamme on valoisa ja toiveikas tulevaisuus. 

Epävarmassa maailmassa tarvitaan toivoa ja kokemusta siitä, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Tämän eteen teemme työtä Lasten ja nuorten säätiössä kymmenien kumppaniemme kanssa. Tänä vuonna toimintaamme osallistuu jo yli 100 000 lasta ja nuorta. Tervetuloa mukaan! 

”Tulevaisuus on pelottava, mutta onneksi sitä voi itse muokata parempaan suuntaan jo nyt.”

Lasten ja nuorten säätiön kyselyyn vastannut nuori (”Toiveikas ja pelottava” – selvitys nuorten tulevaisuususkosta 2022)

Lähteet:

Lasten ja nuorten säätiö, 2022: ”Toiveikas ja pelottava” – selvitys nuorten tulevaisuus­uskosta

Nuorisobarometri, 2021: Nuorten tyytyväisyys elämään Nuorisobarometrien mittaushistorian matalimmalla tasolla

Nuorisobarometri, 2022

Read Hour innosti yli 1000 päiväkotia ja koulua mukaan lukemaan ympäri Suomen

”Read Hourin tavoitteena on innostaa lapset ja nuoret lukemaan. Aiemmista vuosista poiketen tuotimme tällä kertaa lukuiloa tuovan materiaalikokonaisuuden koulujen lisäksi myös erikseen päiväkodeille, jotta tavoittaisimme kohderyhmän laajasti. Olemme iloisia, että Read Hourin viettoa varten tehdyt materiaalit otettiin innolla vastaan”, sanoo Lasten ja nuorten säätiön ohjelmapäällikkö Heidi Enbacka

Read Houria vietettiin päiväkodeissa ja kouluissa – lukuilon materiaalit yhä käytettävänä

Ennakkoon Read Houriin ilmoittautui yhteensä yli 1000 päiväkotia sekä ala- ja yläkoulua ympäri Suomen. Ilmoittautumisia saapui yli 200 paikkakunnalta aina Utsjoelta Hankoon. Opettajiensa ja kasvattajiensa kanssa ennätykselliset yli 60 000 lasta ja nuorta osallistui Read Houriin. 

Kampanjan nettisivuilla vierailtiin kymmeniä tuhansia kertoja ja suosituimpia sisältöjä olivat päiväkotien ja alakoulujen materiaalit. Päiväkotien materiaalilataukset vastasivat ilmoittautuneiden opettajien määrää, kun taas alakouluissa materiaalin pariin löydettiin selvästi monesta eri kanavasta. Alakoulun materiaalin lataukset olivat kymmenkertaiset etukäteen ilmoittautuneihin verraten.  

Kaikki materiaalit ovat yhä maksutta saatavilla osoitteessa readhour.fi. Ne sopivat mainiosti varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen opetukseen myös kampanja-ajan jälkeen lukuiloa nostattamaan. Myös kampanjan iloksi kootut lukuvinkit ovat yhä esillä. 

Tutustu materiaaleihin: 

Lukujengin kieliseikkailu sisältää tarinan ja tehtäviä alle kouluikäisille. Kaikki materiaali on saatavilla viidellä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, pohjoissaameksi, koltansaameksi ja inarinsaameksi: 

Alakoulun oppitunnille kehitetty materiaalikokonaisuus keskittyy Tove Janssonin Kertomus näkymättömästä lapsesta -tarinaan. Tarinan ja toiminnallisia tehtäviä sisältävä kokonaisuus yhdistää lukemisen ja tunnetaidot. 

Yläkoululaisille tuotetuissa lukuvinkkivideoissa nuoret esittelevät kirjoja muille nuorille. Videoita voi katsoa itsekseen tai opettajan ohjaamalla oppitunnilla.

Päiväkotien ja koulujen lisäksi myös lukuisat kirjastot olivat mukana järjestämässä Read Houria esimerkiksi satutuokioiden ja lukuvinkkihyllyjen merkeissä. Sosiaalisessa mediassa #ReadHour innosti mukaan erilaisia lukijoita pohtimaan omia suosikkeja lasten ja nuorten kirjallisuuden parista. Read Hour näkyi ja kuului myös katukuvassa, mediassa, sosiaalisessa mediassa, radiossa ja televisiossa. 

Read Hourin pääyhteistyökumppanit vuonna 2023 olivat Moomin Characters ja Otava. Kampanjaa tukivat Svenska kulturfonden, Opetushallitus, Svenska folkskolans vänner, Lisi Wahls Stiftelse ja Storytel.  

Materiaalien tuotannossa olivat mukana Lukukeskus, Seinäjoen kaupunginkirjasto Erte ja Saamelaiskäräjät. Kampanjan näkyvyyttä olivat mahdollistamassa Alma Media, Mediateko, Sanoma ja Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto

Read Hour kiinnostaa myös Suomen ulkopuolella

Suomesta lähtöisin oleva Read Hour innosti lukemaan myös muissa maissa: 

  • Ruotsissa Läsrörelsen värväsi kampanjaan mukaan satoja lukevia esikuvia, kuten pääministeri Ulf Kristerssonin, 10-vuotiaan kirjavideontekijän Sepenta Sarhadin sekä Bamse-sarjakuvahahmon.   
  • Norjassa Foreningen !les koordinoi eri tapahtumia, muun muassa lukutuokioita pienoiskirjastoiksi muutettujen vanhojen puhelinkoppien yhteydessä. 
  • Tanska vietti Read Houria ensimmäisen kerran. Maan julkiset kirjastot haastoivat mukaan paikalliset kirjastot, koulut ja päiväkodit viettämään tuntia lukemisen parissa. 
  • Suomen Viron-instituutti haastoi Virossa lukemaan sosiaalisen median kautta. Lisäksi Tartossa ja Tallinnassa kirjastot jalkautuivat julkisiin paikkoihin tarjoamaan luettavaa jokaiselle tunnin ajaksi. 
  • Read Hourin pääyhteistyökumppani Moomin Characters näkyi isosti myös Isossa-Britanniassa, jossa kampanjan aikana järjestettiin teemaan liittyviä tapahtumia ja kilpailuja. Tempaukset koordinoi Riot Communications. 

Lisätietoja:

Heidi Enbacka 

ohjelmapäällikkö 

heidi.enbacka@nuori.fi 

040 131 9185

Näyttelykiertue: Sanoita parempi maailma 28.8.–10.12.2023

Tekstejä ovat tuottaneet 13–17-vuotiaat nuoret Helsingistä, Vantaalta, Turusta, Kempeleeltä ja Oulusta. Nuoret osallistuivat vuosina 2021–2023 ammattilaisten ohjaamiin rap- ja kirjoitustyöpajoihin. Kirjoituksillaan nuoret päästävät meidät kurkistamaan ajatuksiinsa ja omaan elämäänsä. 

Kaikki näyttelyt ovat maksuttomia. 

Näyttelyn ajankohdat ja paikkakunnat:  

28.8.–17.9.2023 Espoo: Entressen kirjasto Valatori-näyttelyseinä 

2.–31.10.2023 Kempele: Kempeleen kirjasto 

4.10.–2.11.2023 Turku: Terveystalo Pulssin katugalleria 

1.–27.11.2023 Helsinki: Kalasataman Vapaakaupungin Olohuone (Kauppakeskus Redi) 

4.– 10.12.2023 Helsinki: Katugalleria Mutteri 

Mukana työpajoja ohjaamassa ovat olleet

  • Kalle Niskanen, rap-artisti
  • Juho Kuusi, (lava)runoilija ja sanataideohjaaja
  • Aleksi Salmela, rap-artisti ja yhteisöpedagogi
  • Veera Vähämaa, sanataideohjaaja ja lastenkirjailija ja
  • Hanna Yli-Tepsa, sanataideohjaaja ja rap-artisti.

Osa työpajoista toteutettiin yhdessä Kulttuuriosuuskunta ILMEen kanssa, jossa nuoria tukivat tanssija ja tanssipedagogi Eerika Arposalo, kirjailija ja sanataideohjaaja Minna Mikkonen ja kuvallisten menetelmien taideohjaaja Martu Väisänen

Näyttelykiertue on osa Lasten ja nuorten säätiön Sanoita parempi maailma -hanketta. Hanketta rahoittaa STEA. 

Lisätietoja: 

Mari-Anne Arpiainen.

Mari-Anne Arpiainen

mari-anne.arpiainen@nuori.fi

044 777 2604

Liisi Virta

liisi.virta@nuori.fi

040 707 7763