-
Yli 10 000 nuorta vietti Tulevaisuuspäivää – näin he ajattelevat tulevaisuudesta
Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulu, Tietoevry ja UPM kartoittivat nuorten tulevaisuususkon tilaa kysymällä Tulevaisuuspäivänä nuorilta, mitä he ajattelevat tulevaisuudesta ja miten he haluaisivat siihen vaikuttaa. Tulevaisuuspäivää viettäneistä nuorista noin 2000 vastasi kyselyyn. Sama kysely toteutettiin myös Tietoevryn ja UPM:n henkilöstölle, joista vastauksensa antoi yhteensä noin 100 aikuista. Nuoret näkevät oman tulevaisuutensa valoisana ja kokevat vaikuttamismahdollisuutensa siihen…
-
Nuoret haluavat vaikuttaa tulevaisuuteen ja siihen on tarjottava mahdollisuuksia
Kirjoittanut Ilpo Rybatzki Tulevaisuusvallan voi tiivistää kysymykseen: kenellä on oikeus määritellä miltä yhteinen tulevaisuutemme tulisi näyttää? Kysymys on olennainen erityisesti nuorten näkökulmasta: voidaan perustellusti kysyä, saavatko nuoret tarpeeksi ääntään kuuluviin yhteiskunnallisella tasolla, kun keskustellaan tulevaisuudesta. Yhteistä hankettamme Arabian peruskoulun kanssa on nyt takana ensimmäisen lukukauden verran. Tärkeimpänä teemana on ollut, miten tulevaisuusvaltaa voitaisiin jakaa nuorille…
-
Yläkoulun opettaja Marketta Hulkko-Lassila: ”Mitä nuoremmille tulevaisuusajattelua voi opettaa, sen parempi”
Peruskoulu on loistava paikka tulevaisuustaitojen kehittämiseen, sanoo Marketta Hulkko-Lassila, joka opettaa Nummen yhtenäiskoulussa yläkoulun historiaa, yhteiskuntaoppia ja äidinkieltä. Tämän vuoksi hän suoritti Tulevaisuuskoulun itseopiskelumateriaalin tulevaisuuslukutaidon vahvistamiseksi. Miksi sen vahvistaminen on tärkeää peruskoulussa? Peruskoulussa ei opiskella koulua varten, vaan valmistetaan nuoria tulevaan. Kuitenkin nuoret elävät tässä ja nyt. Samaan aikaan yhteiskunta polarisoituu ja sirpaloituu, ja monia…
-
Tulevaisuuskoulu ja Arabian peruskoulu tuovat tulevaisuusvallan yläkoululaisille
Tulevaisuuskoulu kehittää yhdessä helsinkiläisen Arabian peruskoulun kanssa ennennäkemättömän tulevaisuusvallan opetus- ja ohjauskokonaisuuden lukuvuonna 2023–2024. Hankkeen aikana nuoret ideoivat, kokeilevat ja vaikuttavat siihen, miten koulussa käsitellään tulevaisuutta sekä siihen, miten he itse voivat ilmaista tulevaisuuteen liittyviä ajatuksiaan omassa lähiyhteisössä ja laajemmin yhteiskunnassa. Yhteiskunnalliselle keskustelulle tulevaisuudesta on ollut ominaista, että tulevaisuusvalta on jakautunut hyvin epätasaisesti. Tapa,…
-
Tulevaisuuskoulu kehittää UPM:n ja Tietoevryn tuella kouluille maksuttomat materiaalit tulevaisuuskasvatukseen
Tulevaisuuskoulu on Suomessa ja kansainvälisesti palkittu tulevaisuuskasvatuksen edelläkävijä, joka tarjoaa lapsille ja nuorille tietoa, taitoja ja mahdollisuuksia ymmärtää tulevaisuutta ja rohkeutta vaikuttaa siihen omien valintojen kautta. Tulevaisuuskoulun tarkoitus on vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa, joka on yksi keskeisimmistä nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tulevaisuuskoulu kouluttaa vuosittain satoja opetusalan ammattilaisia tulevaisuuskasvatuksen menetelmiin ja tarjoaa oppimateriaaleja koulujen käyttöön. Vuosina 2022–2024 Tulevaisuuskoulu…
-
Opinto-ohjaaja Tanja Välipakka-Toivonen: ”Nuorille täytyy osoittaa, että asiat järjestyvät”
Millaista osaamista ja työtä tulevaisuudessa tarvitaan? Miten nuoria valmennetaan eteenpäin ekologisen jälleenrakennuksen ajassa? Tulevaisuuskoulun Työn tulevaisuus -koulutus avasi tulevaisuusajattelua ja työn tulevaisuuksia opinto-ohjaajille asiantuntijapuheenvuorojen ja harjoitusten avulla. Tanja Välipakka-Toivonen, mitä tulevaisuusohjaus tarkoittaa omassa työssäsi? Oma lähtökohtani ohjaukseen on poikkeuksellinen. Asiakkaani ovat alle 30-vuotiaita nuoria, jotka ovat työttömyysuhan alla tai työttömiä työnhakijoita. Heiltä puuttuu toisen asteen…
-
Opinto-ohjaaja Satu Syyrakki: ”Tulevaisuus on kaukainen kysymys monille lukioikäisille nuorille”
Millaista osaamista ja työtä tulevaisuudessa tarvitaan? Miten nuoria valmennetaan eteenpäin ekologisen jälleenrakennuksen ajassa? Tulevaisuuskoulun Työn tulevaisuus -koulutus avasi tulevaisuusajattelua ja työn tulevaisuuksia opinto-ohjaajille asiantuntijapuheenvuorojen ja harjoitusten avulla. Satu Syyrakki, mitä tulevaisuusajattelu tarkoittaa opinto-ohjaajan työssä? Tulevaisuusajattelun voisi mieltää tiedoksi siitä, mitkä alat tulevaisuudessa vetävät ja millaisella koulutuksella nuori varmasti työllistyy. Kuitenkin kyse on paljon laajemmasta asiasta. …
-
Tutkija Paavo Järvensivu: ”Ekologisessa jälleenrakennuksessa riittää työtä kaikille”
Kestävä tulevaisuus edellyttää fossiilisesta energiasta luopumista. Tämä edellyttää suurta kollektiivista ja poliittista projektia, jossa työtä riittää kaikille halukkaille, sanoo BIOS-tutkimusyksikön tutkija Paavo Järvensivu, joka luennoi opinto-ohjaajille Tulevaisuuskoulun Työn tulevaisuus -koulutuksessa. Paavo Järvensivu, mitä ekologinen jälleenrakennus tarkoittaa? Ekologinen jälleenrakennus tarkoittaa aktiivista työskentelyä, jonka avulla päästään eroon fossiilisista polttoaineista ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Termi aukeaa, kun sitä tarkastelee…
-
Tulevaisuuskoulu: Tulevaisuuslukutaidon itseopiskelukurssi aineenopettajille
Itseopiskelukurssin aikana teet tutkimusmatkan vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin ja perehdyt megatrendien aiheuttamiin muutoksiin työelämässä ja yhteiskunnassa. Verkkokoulutuksena järjestettävän kurssin avulla saat perustiedot tulevaisuudentutkimuksesta, tulevaisuuskasvatuksen erilaisista menetelmistä ja työkaluista sekä opit soveltamaan niitä opetuksessa. Verkkokoulutus sisältää Kannustamme osallistujia toteuttamaan kurssin aikana pieniä opetuskokeiluja yksin tai yhdessä työparin kanssa. Saat kurssin aikana myös vinkkejä siitä, miten tulevaisuuskasvatusta on hyödynnetty lukioissa. Toivomme,…
-
Nopeasti muuttuvassa maailmassa toivolle on aina tilaa
Aloitin elokuun alussa Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulussa harjoittelijana. Tulevaisuudentutkimuksen maisteriopiskelijana koin, että harjoittelu tulevaisuuskasvatuksen parissa olisi itsestään selvä osa urapolkuani, sillä työskentely nuorten, lasten ja heitä opettavien aikuisten kanssa tarjoaisi hedelmällisimmän toimiympäristön tulevaisuusajattelun mahdollisuuksien välittämiselle. Systemaattinen tulevaisuusajattelu virittää jokaista meitä pohtimaan arvomaailmaamme ja erilaisten valintojen mahdollisia seurauksia pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuskasvatuksen ensisijainen tarkoitus on kuitenkin…
-
Tulevaisuusvalta kuuluu tuleville sukupolville
Kuluneen kliseen mukaan nuorissa on tulevaisuus. Sanonnalla viitataan siihen, että tämän päivän nuoret tulevat aikanaan nousemaan yhteiskunnassa päättäviin asemiin – tulevaisuuden tekijöiksi. Aikuisten suusta kommentti on tarkoitettu kauniiksi ja kannustavaksi, mutta nuorten ja tulevien sukupolvien korvissa vaikutus saattaa olla päinvastoin lannistava. Eikö nuorilla siis ole tässä hetkessä ääntä siinä yhteiskunnallisessa keskustelussa, jossa määritellään suuntaa yhteiselle…
-
”Toiveikas ja pelottava” – selvitys nuorten tulevaisuususkosta
Selvitys on osa Lasten ja nuorten säätiön ja Tietoevryn pitkäkestoista yhteistyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten tulevaisuususkoa.
-
Rehtori Matti Autero: ”Lukion tulevaisuuslinja antaa keinoja käsitellä muuttuvaa maailmaa”
Yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät uudenlaista ajattelua ja valmiuksia kohdata ennalta-arvaamaton tulevaisuus. Porkkalan lukiossa haasteeseen on tartuttu perustamalla Suomen ensimmäinen lukion tulevaisuuslinja. Lukion rehtori Matti Autero osallistui tulevaisuuslinjan vetäjän ja koulun toisen apulaisrehtorin kanssa Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan, joka antoi selkeän kehyksen monimutkaisten kysymysten käsittelyyn. Rehtori Matti Autero, miksi perustitte Porkkalan lukioon tulevaisuuslinjan? Mikä sen tavoite on?…
-
Rehtori Salla Kilpinen: ”Kouluilla on oikeus kasvattaa nuorista aktiivisia toimijoita”
Ekologinen jälleenrakennus edellyttää laajaa ja syvällistä kulttuurin muutosta. Tässä muutoksessa kasvatuksella ja koulutuksella on keskeinen rooli. Uudistavan oppimisen ja kestävän tulevaisuuden edistämiseksi Tulevaisuuskoulu on perustanut rehtoreille suunnitellun Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelman. Vantaalaisen Ruusuvuoren koulun rehtori Salla Kilpinen osallistui koulutukseen saadakseen uutta näkökulmaa ympäristökasvatukseen. Miten Ruusuvuoren koulussa käsitellään ympäristökriisin ja kestävän kehityksen kysymyksiä? Kun aloitin koulun…
-
Rehtori Aki Puustinen: ”Uudistavaa oppimista on kehitettävä yhdessä nuorten kanssa”
Opetusta ja koulun toimintaa tulee kehittää nuorten tarpeet edellä. Näin uskotaan Muuramen lukiossa, jonka toiminnassa painotetaan kestävää kehitystä ja yrittäjyyttä, ja jonka opiskelijoita tuetaan itsenäiseen vastuun kantamiseen. Koulun rehtori Aki Puustinen osallistui työnsä tueksi Tulevaisuuskoulun Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan. Luonnollisesti nuorillekin oli tässä oma roolinsa. Rehtori Aki Puustinen, Muuramen lukiossa panostetaan kokeiluihin ja nuorten itsenäiseen…
-
Koulunjohtaja Tuija Tammelander: ”Kestävä tulevaisuus on nostettava koulun visioon”
Ympäristö- ja kestävyyskriisi edellyttävät perustavanlaatuisia muutoksia ajatteluun, arvoihin ja tapaan, jolla tarkastelemme tulevaisuutta. Ulkomailla asuvien suomalaislasten verkkokoulussa, Etäkoulu Kulkurissa tulevaisuusajattelu ja kestävä tulevaisuus halutaan juurruttaa visiotyöskentelyn kautta koulun rakenteisiin ja kaikkeen toimintaan. Työnsä tueksi koulun johtaja Tuija Tammelander osallistui Tulevaisuuskoulun Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan. Koulujohtaja Tuija Tammelander, miksi ja miten Etäkoulu Kulkurissa panostetaan tulevaisuusajatteluun? Etäkoulu…
-
Tutkija Ville Lähde: ”Koulutus on ekologisessa jälleenrakennuksessa välttämätön tekijä”
Ekologisen jälleenrakennuksen käsite on juurtunut poliittiseen keskusteluun BIOS-tutkimusyksikön avausten myötä. BIOS:in tutkijat osallistuivat Tulevaisuuskoulun Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan pitämällä luentoja ja käymällä dialogia osallistujien kanssa. BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde, mitä ekologinen jälleenrakennus tarkoittaa? Historiallisesti ekologinen jälleenrakennus viittaa toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan, jolloin uudistettiin sodassa raunioitunut infrastruktuuri ja luotiin edellytykset hyvinvointivaltiolle. Myös ilmasto- ja kestävyyskriisin…
-
UtopiaJam toi nuoret ja kuntapäättäjät saman pöydän ääreen
Utopia tulevaisuudessa oleva kuvitteellinen aika ja paikka, jossa asiat ovat radikaalisti paremmin kuin nykyisyydessä Lähes 50 helsinkiläistä ja kuopiolaista nuorta osallistui marraskuussa UtopiaJameihin. Hybridinä järjestetyn tapahtuman studiolähetyksen juonsi 16-vuotias somevaikuttaja Leevi Lehtonen. Sekä Helsingissä että Kuopiossa nuorten kanssa lähetystä seurasi joukko paikallisia kuntapäättäjiä. Nuorten ja päättäjien työskentelyä kannustivat studiolähetyksen kautta Tulevaisuuskoulun perustaja, tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää ja Deloitte…
-
Professori Reijo Karhinen: “Rehtori ei voi tehdä uudistuksia yksin, mutta hän voi yksin estää ne”
1. Olet puhunut paljon toimintaympäristön muutoksesta ja siitä, että osaaminen on vahvuutemme. Onko Suomen koulutus ja sitä kautta osaaminen tulevaisuuskestävää? Toimintaympäristömme historiallisen nopeasta muutoksesta seuraa, että osaamisemme eli koko kansakunnan osaamistaseen on uudistuttava nopeammin kuin koskaan. Olenkin huolissani siitä, onko meillä riittävää näkemystä tulevaisuuskestävästä Suomesta. Sellaisesta Suomesta, joka on osaava, uudistuva, digitaalinen ja hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta. Käymme…
-
Kestävyystutkija Arto O. Salonen: “Tulevaisuuden toivoa lisäävä työ on merkityksellistä tekijälleen”
1. Millä reseptillä kestävyyskriisi ratkeaa? Osittain niin, että toimimme tehokkaammin, tuottavammin ja kilpailukykyisemmin. Jos tehokkuuden vastakohta on tuhlaaminen, niin siihen meillä ei ole varaa, kun käytössämme on yhden rajallisen maapallon resurssit. Vielä oleellisempaa on kuitenkin määritellä edistymistä uusilla tavoilla. Mitäpä jos edistymistä olisikin irtiotto kansalaisten kokemista riittämättömyyden ja mitättömyyden kokemuksista? Tai millaisen yhteiskunnan saisimmekaan aikaiseksi, jos päättäväisesti houkuttelisimme esiin toistemme parhaita puolia? On…