Lea Pennanen ei enää istu keittiönpöydän ääressä kirjaamassa punakynää oppilaiden esseisiin. Sen sijaan hänen työpäivänsä koostuvat sähköpostien lähettämisestä, käsikirjoitusten lukemisesta ja kustantamon yhteistyökumppanuuksien solmimisesta.
”Nyt saan tehdä nimenomaan sitä, mitä itse haluan. Kun työskentelin opettajana monet asiat eivät olleet hallinnassani. Nyt teen juuri niitä hommia, joita olen itselleni keksinyt. Totta kai kaipaan esimerkiksi säännöllistä kuukausipalkkaa ja työyhteisöä”, Pennanen kertoo.
Kustantamon pyörittämiseen yksin on tarvittu sinnikkyyttä. Ennen kaikkea yrittäjäksi ryhtyminen on vaatinut perspektiiviä työelämästä, mutta myös rohkeutta ja ammatillista itsevarmuutta. Vaikka muutos vakipalkkaisesta opettajasta pienyrittäjään on nostanut esiin monia tunteita, Pennasen mukaan päällimmäinen olotila on vapautunut ja helpottunut.
Kirjailijan ei tarvitse olla aikuinen
Kustannus Z:lla ei ollut valmiita tekstejä tai kirjailijoita, ja jostain piti aloittaa. Ajatusta tekstien etsimisestä kirjoituskilpailun avulla ei tarvinnut pohtia kauaa. Pennasen mukaan erityisesti lukiossa nuoret pääsevät kirjoittamaan vain vähän luovia, fiktiivisiä tarinoita. Välillä Pennasen eteen tuli kuitenkin todella hyviä tekstejä ja aiheita. Silloin hän yritti kannustaa nuoria osallistumaan esimerkiksi kirjoituskilpailuihin.
Keväällä 2021 hän järjesti oman kirjoituskilpailun. Koulut osoittautuivat sopivaksi väyläksi levittää tietoa kilpailusta. Pennanen sai Nuori kirjailija 2021 -kirjoituskilpailun kautta yli 500 tekstiä.
”Tekstejä tuli laidasta laitaan. Suosituin genre oli fantasia. Joukossa oli myös scifitarina jalkapallosta, historiallisia romaaneja jatkosodasta, yhteiskunnallisia kannanottoja liittyen vähemmistöihin, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen sekä kevyempiä, humoristisia kirjoituksia. Myös kauhu ja dystopia näkyivät kirjoituksissa.”
Kesä kuluu Kustannus Z:ssa tekstien parissa.
”Elokuussa olisi tarkoitus ilmoittaa julkaistavat tekstit ja lähteä yhdessä kirjoittajien kanssa työstämään niitä eteenpäin. Teemme syksyllä yhteistyötä kuvitusten osalta entisen työpaikkani kanssa, ja jouluun mennessä kirjat ovatkin toivottavasti ulkona. On jännittävää nähdä, miten nuorten kirjoittamat kirjat vastaanotetaan. Voi olla, että nuoretkin innostuvat lukemaan nimenomaan toisten nuorten kirjoittamia tekstejä”, Pennanen pohtii.
Kirjoittaminen ja lukeminen kulkevat käsikädessä
Maailmassa kaikki tapahtuu tänä päivänä nopeasti, ja perinteiseen kirjaan käytetään entistä vähemmän aikaa. Jo äidinkielen opettajana Pennanen pyrki tarjoamaan äänikirjoja sellaisille oppilaille, jotka eivät pystyneet keskittymään tai jaksaneet lukea. Hänen mielestään kaikki muodot ja välineet kannattaa ottaa käyttöön. Äänikirjan kuunteleminen voi parhaimmillaan innostaa myös lukemaan.
”On hyvä, että on eri tapoja käyttää kirjallisuutta. Meilläkin Kustannus Z:ssa kirjoista tullaan julkaisemaan sekä paperiversiot että e-kirjat. On erilaisia lukijoita ja erilaisia tapoja lukea. Lukeminen on ajankäyttökysymys. Välillä joutuu ihan päättämään, että nyt luen kirjaa. On ihana kuitenkin huomata, kuinka kirja vie mukanaan, ja yhtäkkiä on tullut luettua kolme tuntia”, Pennanen sanoo.
Opettajan työstä poisjääminen on tuonut Pennasen elämään yksinyrittäjän vapautta. Hänellä on nyt aikaa lukea enemmän.
”Nyt on tullut luettua paljon kotimaisia nuorten kirjoja ihan jo siksi, että olisin kartalla siitä, miten meille lähetetyt tekstit sijoittuvat kirjallisuuden kenttään. Tällä hetkellä menossa on Joonas Riekkolan Silkkomaahan kadonneet ja Essi Ihosen Ainoa taivas.”
Oman tekstinsä julkaisemisesta haaveilevia nuoria Pennanen neuvoo kirjoittamaan paljon ja erilaisia tekstejä. Vastaparina myös lukeminen on tärkeää.
”Aika harvoin se menee niin, että istutaan alas ja kirjoitetaan saman tien valmis mestariteos. Ei kuitenkaan tarvitse jumittua tiettyyn genreen, vaikka päättäisikin kirjoittaa historiallisen romaanin. Tärkeintä on monipuolisuus. Toisaalta on hyvä antaa omia tekstejä muiden luettavaksi ja kommentoitavaksi. Usein tulee sokeaksi omalle tekstilleen, joten on tärkeä ottaa palautetta vastaan.”
Tällä hetkellä Pennanen haaveilee siitä, että kustantamon toiminta vakiintuisi ja toimintaa voisi rauhassa jatkaa eteenpäin. ”Nämä ensimmäiset Kustannus Z:n kirjailijat voisivat kirjoittaa niin kauan, kun he ovat lapsia ja nuoria, ja uusia tekstejä voisi tulla ilman kirjoituskilpailua. Toki myös työkaverin palkkaaminen jonain päivänä olisi ihanaa.”