Selvitys on osa Lasten ja nuorten säätiön ja Tietoevryn pitkäkestoista yhteistyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten tulevaisuususkoa.
Paneeli SuomiAreenassa 12.7.: Uskaltavatko nuoret enää unelmoida?
Mitä: Paneelikeskustelu Uskaltavatko nuoret enää unelmoida?
Milloin: 12.7. klo 13.00–14.00.
Missä: SuomiAreenan Rantalavalla Porissa tai livestriimin kautta MTV Katsomossa.
Nuorten näkymät tulevaisuudesta ovat synkentyneet jo useiden vuosien ajan. Nuoret ovat joutuneet elämään kaksi vuotta koronapandemian rajoittamaa elämää, ja keväällä Euroopassa käynnistynyt sota on järkyttänyt nuorten maailmankuvaa entisestään. Millaiset asiat vaikuttavat voimakkaimmin nuorten tulevaisuususkoon? Uskaltavatko nuoret enää unelmoida ja katsoa positiivisesti tulevaan?
Keskustelu pohjautuu TietoEvryn kanssa julkaisemaamme ”Toiveikas ja pelottava – selvitys nuorten tulevaisuususkosta” -kyselyselvitykseen.
Keskustelijat
- futuristi ja keksijä Perttu Pölönen
- kouluttaja ja tutkija Kaisa Vuorinen
- psykoterapeutti Ville Merinen
- opiskelija ja rauhantekijä Salaado Qasim.
Paneelin juontaa näyttelijä, juontaja ja Lasten ja nuorten säätiön Dreams-lähettiläs Christoffer Strandberg.
Tervetuloa mukaan!
Taidot elämään -coachin kolme vinkkiä nuorten kohtaamiseen
1. Yhteinen virittäytyminen auttaa alkuun
Työpajojen aluksi kannattaa pitää jonkinlainen alkulämmittely, jossa jokainen nuori saa esittäytyä ja kertoa päivän kuulumiset. Yleensä kaikki nuoret lähtivät työpajoissamme tähän mukaan, mutta jotkut eivät halunneet osallistua nimensä sanomista enempää. On tärkeää, että jokaiselle annetaan mahdollisuus osallistua, mutta ketään ei saa painostaa osallistumaan. Coachin on hyväksyttävä se, että myös se on osallisuutta, että nuori määrittelee oman osallistumisensa asteen.
2. Turvallinen tila luodaan tarjoamalla useampaa osallistumistapaa
Valma-koulutuksessa opiskelevat nuoret ovat hyvin heterogeeninen joukko. Osa nuorista on selkeästi sosiaalisempia ja ulospäinsuuntautuneempia kuin toiset. Osa taas vetäytyy omiin oloihinsa sekä fyysisesti hakemalla luokkatilassa itselleen oman muista erillisen paikan että sosiaalisesti olemalla hiljaa erilaisissa ryhmätilanteissa. Tämä asetelma haastaa ryhmänohjaajaa, koska tavoitteena on saada kaikki nuoret osallistumaan toimintaan.
Tärkeintä on järjestää nuorille sellaista toimintaa, johon kenen tahansa on helppo osallistua. Täytyy ottaa huomioon, että nuorilla voi olla erilaisia erityispiirteitä, jotka vaikuttavat heidän kykyynsä osallistua vuorovaikutusta vaativiin tilanteisiin. Jos tällaiset piirteet ovat etukäteen coachien tiedossa, voidaan työpajassa panostaa enemmän tehtäviin, joita nuoret voivat tehdä yksilöinä.
Omaan työpajaamme löysimme menetelmiä, joissa saimme yhdistettyä yhteisen toiminnan ja henkilökohtaisen pohdinnan turvallisella ja helpolla tavalla. Hyvin toimi esimerkiksi tehtävä, jossa nuoret asettuivat seisomaan janalle erinäisissä järjestyksissä esimerkiksi sen mukaan, kuinka monta sisarusta nuorella oli. Tähän osallistuivat kaikki, myös luokan hiljaisimmat. Tehtävässä vaadittiin kommunikointia nuorten kesken, mutta ketään ei asetettu ikään kuin jalustalle. Tämä varmaankin madalsi nuorten kynnystä osallistua harjoitteeseen.
3. Aito kiinnostus nuoria kohtaan puskee eteenpäin
Huomasin oman Valma-ryhmämme kanssa, että yksi ryhmätilanteessa hiljaa ollut nuori jutteli vieressään istuvan nuoren kanssa muiden tehtävien aikana. Tämä sai minut pohtimaan, että ehkä kyseisen nuoren olisi helpompaa osallistua parityönä tehtäviin harjoitteisiin kuin ryhmänä tehtäviin. Sama nuori oli intoutunut puhumaan alkulämmittelyn aikana, kun ryhmän opettaja huomasi kysyä häneltä häntä selvästi kiinnostavasta aiheesta. Tätä ennen hän oli pysytellyt hiljaa.
Tiesimme etukäteen, että oma Valma-ryhmämme on erityisen kiinnostunut taiteesta ja käsitöistä, joten halusimme hyödyntää työpajoissa näitä ryhmän vahvuuksia.
Lopuksi
On joka tapauksessa hyvä olla valmis muuttamaan suunnitelmia sen mukaan, miten kukin ryhmä toimii yhteen. Jokainen vedetty työpaja kerryttää coachille arvokasta kokemusta ryhmädynamiikan hahmottamisesta, nuorten kanssa toimimisesta ja oikeiden työskentelytapojen valinnasta.
Työelämään tutustumisesta on aitoa hyötyä myös yrityksille - mitä Monster oppi TET-jakson aikana
Toukokuussa otimme ensiaskeleet yhteistyölle Lasten ja nuorten säätiön kanssa, kun saimme Monsterille ja Alma Medialle neljä innokasta tettiläistä: Annan, Sofian, Ellan ja Oliverin. Yhteistyön tarkoituksena on tehdä TET-jaksoista entistä mielekkäämpiä yrityksille ja nuorille sekä kehittää palvelu, joka lisää TET-paikkojen määrää.
Työelämään tutustumisella on valtava vaikutus nuoriin. Useimmille yläkouluikäisille se on ensikosketus aikuisten maailmaan. Suurimmalla osalla sen ikäisistä ei ole kokemusta vielä edes kesätöistä.
Paljon kertoo se, että nuorten mukaan toimistotyöt eivät vaikuttaneet lainkaan kiinnostavilta ennen TET-jaksoa. Ennakkoluulot kuitenkin murtuivat, kun he pääsivät mukaan viikkopalaveriimme.
”Ihmiset istuvat sohvalla ja vitsailevat ja tuolla nurkassa on pleikkari”, Sofia naurahti palaverin jälkeen.
Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Kuinka siis luoda TET-jaksosta paras mahdollinen?
Monipuolinen ja tapahtumarikas viikko
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Pätee myös TETin kohdalla. Lasten ja nuorten säätiön avulla viikko-ohjelmasta saatiin mielenkiintoinen ja runsas.
Viikon aikana nuoret pääsivät tutustumaan Alma Mediaan, Iltalehden ja talousmedioiden toimituksiin sekä Monsterin arkeen. Lisäksi he osallistuivat Deloittella pidettyyn palvelumuotoilun työpajaan ja toteuttivat projektityön, jossa he pääsivät pohtimaan, miltä työelämä näyttää vuonna 2052.
Kerroimme nuorille myös töiden hakemisesta, pehmeistä taidoista ja oman osaamisen sanoittamisesta.
Yksi viikon opeista oli, että tettiläisiä kannattaa ehdottomasti ottaa useampi kerralla. Uuteen paikkaan on helpompi mennä, kun ei ole yksin, ja porukassa on muutenkin mukavampi tehdä töitä.
Hyötyä myös työnantajalle
TET-jaksosta oli aitoa hyötyä Monsterille.
Saimme porukkaan mukaan neljä nuorimman kohderyhmämme edustajaa, jotka osasivat antaa arvokasta palautetta sivustostamme ja sometekemisestämme. Ajatukset auttavat kehittämään palveluamme entistä paremmaksi.
Nuoret kannattaa ottaa rohkeasti mukaan oikeisiin työtilanteisiin. Ne olivat palautteen mukaan viikon parasta antia. Hyvää ruokaa unohtamatta.
Pienellä panostuksella ja luovuudella mikä tahansa yritys voi saada aikaiseksi mielekkään TET-jakson, josta on iloa molemmille osapuolille. Paras palkinto meille oli nuorten hyvä mieli ja positiivinen palaute viikosta.
Vieraskynä: Valmet tukee nuoria rakentamaan mielikuvaa tulevaisuuden työelämästä
Valmetin Automaatiojärjestelmät-liiketoimintalinjan Kajaanin yksikkö lähti mukaan Tulevaisuussafari-toimintaan yhdessä Lasten ja nuorten säätiön ja Vaara- kollektiivin kanssa keväällä 2021. Kyseessä on kaksivuotinen hanke, jonka aikana Tulevaisuussafarin nuorten ryhmät ovat päässeet tutustumaan Valmetiin ja valmetlaisiin yritysvierailuilla. Yhteisissä tilaisuuksissa – Kohtaamispaikassa – nuoret ja valmetlaiset ovat yhdessä pohtineet tulevaisuutta ja työelämää.
Vallitsevista olosuhteista johtuen olemme toteuttaneet yritysvierailut etäyhteyksin Teamsin välityksellä. Etävierailuissa nuoret kuulivat valmetlaisten uratarinoita ja tutustuivat erilaisiin työtehtäviin yrityksen sisällä. Mukana on ollut työntekijöitä muun muassa logistiikasta, tuotannosta ja hallinnollisista tehtävistä. Kohtaamispaikassa mukana on ollut myös Valmetilla erilaisissa esihenkilöasemissa työskenteleviä henkilöitä. Olemme päässeet myös nauttimaan nuorten valmistelemista esityksistä.
Sen lisäksi, että toiminnan myötä on luotu uusia tuttavuuksia, toivomme kovasti, että Valmet omalta osaltaan edesauttaa rakentamaan mukana olleiden nuorten tulevaisuususkoa ja mielikuvaa tulevaisuuden työmahdollisuuksista. Mukana olleiden nuorten aktiivisuus ja reippaus on yllättänyt, ja olemmekin saaneet aikaan hyviä keskusteluja ja rennon, välittömän ilmapiirin, erityisesti kasvotusten toteutetuissa Kohtaamispaikka-tilaisuuksissa.
Itselleni Tulevaisuussafari on tuonut mukanaan uusia kokemuksia ja tuttavuuksia. Yhteistyö ja viestintä Lasten ja nuorten säätiön kanssa on ollut sujuvaa ja mukavaa. Nuorten kohtaamiset ovat saaneet aikaan monenlaisia tunteita. Etenkin Kohtaamispaikka-tilaisuudet ovat olleet mielenkiintoisia, ja tulen varmasti muistamaan ne pitkään.
Kiitos Lasten ja nuorten säätiölle mahdollisuudesta osallistua Tulevaisuussafariin. “Forward Together”, kuten meillä täällä Valmetilla sanotaan!
Kirjoittaja työskentelee assistenttina Analyzers, Measurements & Performance Solutions -yksikössä Valmetilla. Vuosina 2021–2022 toteutettava Tulevaisuussafari on Lasten ja nuorten säätiön koordinoima hanke, jonka paikallisesta toiminnasta Kajaanissa vastaa Vaara-kollektiivi. Kajaanin lisäksi toimintaa järjestetään Kemissä ja Oulussa. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus sekä yrityskumppanit Valmet ja Osuuskauppa Maakunta.
“Siitä tuli helppoa, kun teimme yhdessä” – TET-palvelua kehitettiin viikko iloisissa tunnelmissa
“Parasta TETissä oli ryhmätyö, uudet ihmiset, hieno kerrostalo ja ruoka”, summaa viikon antia yksi Lasten ja nuorten säätiön TET-viikolle osallistunut nuori.
Salmisaaressa Deloitten, Stora Enson, Wärtsilän ja Outokummun tiloissa sekä Alma Median ja Monsterin, Helsingin Diakonissalaitoksen ja Lasten ja nuorten säätiön toimistoilla riitti toukokuussa vilskettä ja keskusteltavaa, kun eri alojen asiantuntijat kehittivät nuorten kanssa joukolla tulevaisuuden työelämään tutustumista. Viikon mittaisella nuorten ja yritysten yhteistyöllä hahmoteltiin tulevaisuuden TET-palvelun tarpeita ja ideoitiin sen sisältöä.
”Nuorten saapuessa ilmassa oli hieman jännitystä molemmin puolin, mutta perjantaihin mennessä varmasti kaikki olivat tyytyväisiä viikon antiin. Itselleni viikosta jää parhaiten mieleen kohtaamiset nuorten kanssa: ajauduin muun muassa keskustelemaan nuorten työnhaun haasteista”, kertoo Monsterin markkinointijohtaja Annika Ruola.
Lasten ja nuorten säätiö lähti kehittämään TET-palvelua nuorten ja oppilaitosten toiveesta. Jotta palvelusta saataisiin nuorille ja yrityksille toimiva, oli palvelun kehittelyyn tärkeä saada mukaan sekä nuoria ja yrityksiä.
Ensimmäisen TET-viikon yhteistyöstä saatiin rohkaisevia tuloksia.
“On ollut todella ilahduttavaa huomata, miten ennakkoluulottomasti ja sydämellisesti nämä organisaatiot lähtivät mukaan avaamaan ovensa nuorille lyhyellä varoitusajalla. Oli ilo seurata, kuinka rohkeasti nuoret kyselivät alusta asti kohtaamiltaan ammattilaisilta heitä mietityttäviä kysymyksiä. Nuoria kiinnosti esimerkiksi se, onko asiantuntijatyö tosiaan “oikeaa työtä” ja eri alojen palkkoihin liittyvät kysymykset”, kertoo Lasten ja nuorten säätiön TET-palvelun projektipäällikkö Heidi Harju.
TET-viikko antoi myös tärkeää palautetta projektimallisen TET-harjoittelun kehittelyyn. Kokemusten sekä nuorilta ja yritysten edustajilta saadun palautteen avulla toimintaa kehitetään ensi syksyn TET-viikkoa varten. Pääkaupunkiseudun lisäksi TET-jaksoja tullaan järjestämään syksyllä myös Turussa, Tampereella ja Imatralla.
Tämä oli hyvä ja kaunis kokemus.
TET-viikolle osallistunut nuori
“Näiden palautteiden ja kokemusten avulla on hyvä jatkaa entistä mielekkäämmän ja yhdenvertaisemman valtakunnallisen TET-palvelun kehittämistä!” Heidi Harju iloitsee.
Lasten ja nuorten säätiö yhteistyökumppaneineen kutsuu myös muut yritykset mukaan käynnistämään ja tukemaan kumppanuudella uuden TET-palvelun käynnistämistä ensi vuonna.
Haluaako yrityksenne mukaan kehittämään TET-palvelua? Kysy lisää Heidiltä:
Heidi Harju
ohjelmapäällikkö
heidi.harju@nuori.fi
050 428 2031
Peli: Tuntematon tulevaisuus 2052
Hauskahan peli olikin. Saatiin nauraa ihan kunnolla, kun keksin tarinoita hahmosta.
Tuntematon tulevaisuus 2052 -pelin kehittämistyöpajaan osallistunut opiskelija
Tuntematon tulevaisuus 2052 on roolipeli, jossa sukelletaan vuoteen 2052. Jokainen pelaaja pääsee pelaamaan peliä omalla hahmollaan, joka ratkaisee tulevaisuuteen sijoittuvia ongelmia.
Miksi Helsingin rautatieasema on hylätty ja siellä asuu omituisesti käyttäytyvä suljettu yhteisö? Miten muuten maailma voi ja minkälaisessa ympäristössä pelin hahmot seikkailevat? Pelin avulla opitaan ryhmätyötaitoja, unelmoimaan ja ajattelemaan mahdollisia tulevaisuuksia. Peli on kehitetty yhdessä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian opiskelijoiden kanssa.
Tuntematon tulevaisuus 2052 -roolipeli toteutettiin Pelaa!-hankkeessa. Se oli Nuorten Akatemian, SAKU ry:n ja Lasten ja nuorten säätiön yhteishanke vuosina 2020–2022. Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja sitä koordinoi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Roolipeli on osa Lasten ja nuorten säätiön Mahdolliset maailmat -kokonaisuutta.
Lataa tulostettavat hahmolomakkeet tästä. (pdf, 10 Mt)
Lataa tulostettava Rekonstruktio-yksikön Tarkastuslomake tästä. (pdf, 22 kt)
Nuorten Akatemian verkkosivuilta löydät myös hankkeessa toteutetut muut pelit: harrastusmahdollisuuksia esittelevän Hobica-lautapelin sekä liikettä lisäävän ja aivoja aktivoivan Fantasia-mobiilipelin.
Lisätietoja pelistä:
Milla Minerva Mertanen
Asiantuntija
milla.mertanen@nuori.fi
050 572 8642
Psst! Auttaisitko meitä kehittämään oppi­materiaalejamme?
Haluamme tuottaa materiaaleja, jotka ovat aidosti hyödyllisiä. Auttaisitko meitä vastaamalla lyhyeen kyselyyn? Voit vastata kyselyyn anonyymisti alla olevan linkin kautta. Kiitos ajastasi!
Tutustu myös:
Pieni opas pelisuunnitteluun on suunnattu kaikille, jotka haluavat suunnitella oman pelin tai löytää uusia näkökulmia pelisisältöjen suunnitteluun. Opas tarjoaa katsauksen peliprojektin vaiheisiin ideoinnista ja konseptoinnista pelin viimeistelyyn. Vinkit ovat sovellettavissa minkä tahansa pelin suunnitteluun.
Nuoret kehittävät TET-palvelua yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa
Tämän viikon ajan Salmisaaressa Deloitten, Stora Enson, Wärtsilän ja Outokummun tiloissa sekä Alma Median ja Monsterin, Helsingin Diakonissalaitoksen ja Lasten ja nuorten säätiön toimistoilla kehitetään joukolla tulevaisuuden TET-palvelua. Viikon mittaisella nuorten ja yritysten yhteistyöllä hahmotellaan palvelun tarpeita ja ideoidaan sen sisältöä.
”Erityisesti näinä epävarmoina aikoina nuoret tarvitsevat tukea ja monipuolisia mahdollisuuksia tutustua työelämään. Nykyisellään TET:ssä on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia. Tavoitteenamme on, että kehittämämme palvelun avulla yhä useampi nuori saa mielekkään TET-kokemuksen, joka auttaa työelämän suunnan hahmottamisessa”, Lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtaja Olli Alanen kertoo.
Uudella TET-palvelulla vastataan nuorten, koulujen ja yritysten toiveisiin monella tapaa helpommasta työelämään tutustumisesta: palvelun myötä TET-paikkojen määrä tulee kasvamaan, paikat tulevat tasa-arvoisemmin kaikkien nuorten saataville, ja TET-harjoittelukokonaisuuksista tehdään mielekkäämpiä sekä nuorille että yrityksille.
Tavoitteena on luoda palvelu, joka lisää valtakunnallisesti mahdollisuuksia työelämään tutustumiseen
Lasten ja nuorten säätiön sekä Alma Median yhteistyöstä alkanut TET-palvelun kehittäminen käynnistyi tämän kevään aikana. Palvelu on tarkoitus julkaista vuoden 2023 alussa.
”Valtakunnallisen TET-palvelun yhteistyökumppanina uskomme sillan rakentamisen nuorten ja työelämän välille avaavan reitin parempaan tulevaisuuteen ja onnellisempaan työelämään. Suomalaista ainutlaatuista TET-konseptia uudistamalla pystymme palvelemaan paremmin sekä työelämään tutustuvia nuoria että työnantajia”, kertoo Elina Kukkonen, Alma Median viestintä- ja brändijohtaja.
Lasten ja nuorten säätiö yhteistyökumppaneineen kutsuu myös muut yritykset mukaan käynnistämään ja tukemaan kumppanuudella uuden TET-palvelun käynnistämistä ensi vuonna.
Tule mukaan kehittämään TET-palvelua:
Heidi Harju
ohjelmapäällikkö
heidi.harju@nuori.fi
050 428 2031
Kehittämistyötä rahoittavat vuonna 2022 KOT-säätiö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä yrityskumppanimme.
Vieraskynä: Miten puhua rahasta nuoren kanssa?
Nuorten suhde rahaan on muodostunut koko eletyn elämän aikana. Perheissä on omat tapansa toimia ja taloudelliset toimintatavat, kuten säästäminen, asennoituminen velkaan ja kuluttaminen, ovat myös jossain määrin opittuja. Omistamisen merkitys tai pienituloisuuden huolet saattavat juontaa juurensa sukupolvien yli. Samalla ajankohtaiset ympäristön ja yhteiskunnan muutokset ravistelevat myös nuorten maailmaa, ja asettavat meille kaikille haasteen uudenlaiselle keskustelulle ja avoimuudelle.
Mitä aiemmin nuorilla on mahdollisuus tehdä omia päätöksiä ja testata omaa pystyvyyttä, sitä enemmän kertyy aidosti hyödyllistä taloudellista kokemusta. Itse tehdyt mokat tai kohdatut haasteet opettavat monesti enemmän kuin pelkät hyvät neuvot tai suositukset.
Lukio- tai ammattikouluikäisen nuoren kanssa voi jo puhua avoimemmin perheen taloudellisesta tilanteesta, palkoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Paljonko kuukaudessa kuluu asumiseen, ruokaan, autoon ja muuhun liikkumiseen ja muihin pakollisiin kuluihin? Entä miten itselle läheiset aikuiset säästävät rahaa? Se antaa mahdollisuuden pohtia tulojen ja menojen ennakointia sekä suhteellisuutta, miten hyvätkään tulot eivät aina riitä, jos tasapaino puuttuu.
Lainamahdollisuudet houkuttelevat – tunnista tunteiden vaikutus
Nuorten kanssa on hyvä puhua myös siitä, mitä tapahtuu, jos ei ole säästöjä ja tulee yllättäviä menoja. On hyvä hahmottaa, miksi ihmiset lainaavat rahaa ja mitä se maksaa, mitä riskejä voi lainaamisella ja mikä on hyvää lainaa. Nuorten on hyvä myös tietää, millaisia vaatimuksia laki asettaa pikavipeille, ja miksi näitä säännöksiä on asetettu.
Kun nuoret pohtivat oman tulevaisuutensa ja opintojensa rahoittamista, heitä usein kiinnostaa tietää, miten voi rahoittaa opiskelua. Mitä esimerkiksi on opintolaina ja miten se eroaa muista lainoista? Lainan ottaminen voi ahdistaa tai se voi tuntua hyvin luonnolliselta osalta elämää. Tärkeää on myös huomata, että lainan ottamiseen liittyvät tunteet ja uskomukset vaikuttavat olennaisesti siihen, miten sen kanssa pärjätään.
Kuule nuoren omat ajatukset
Nuorten ajatukset taloudesta, rahan käyttämisestä ja kuluttamisesta ohjaavat tulevaisuuden valintoja. Voi kysyä, mihin he haluavat käyttää rahaa ja mikä on heille tärkeää.
On hyvä myös pohtia, että välitämme nuorille viestiä taloudesta niiden kulutusvalintojen kautta, joita itse teemme.
Taloudellisen tietoisuuden ja käytännöllisyyden yhdistäminen ei aina ole helppoa. Valintojen ja niiden takana olevien ajatusprosessien sanallistaminen auttaa kuitenkin myös nuoria tekemään omannäköisiä valintoja tulevaisuudessa.
Tue nuorta rakentamaan kestävää tulevaisuutta
Tulojen riittävyys ja talouden kestävyys voi huolettaa myös nuoria. Nämä huolet kannattaa puhua auki ja pohtia yhdessä, mihin voi vaikuttaa ja mitä ei voi hallita. Muutos ympärillämme on jatkuvaa: taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen muutos vyöryy eteenpäin kuin luonnonvoima.
Samalla huomaamme yhä selvemmin, että talous ja ympäristö ovat olennaisesti toisiinsa yhteydessä. Lähes kolmannes 15–29-vuotiaista suomalaisista (Kansalaispulssi 2/2022) on sitä mieltä, että työstä tulisi voida kieltäytyä, jos työnantaja tuottaa huomattavan määrän hiilidioksidipäästöjä. Tämä on huomattavasti enemmän kuin vanhemmissa ikäluokissa.
Todennäköisesti tulevina vuosina joudumme ottamaan yhä enemmän kantaa myös siihen, miten taloudelliset valinnat ja kulutusvalinnat vaikuttavat maapallon tulevaisuuteen, ja mikä on oma roolimme kestävässä kehityksessä.
Nuorten taloudelliselle tulevaisuudelle on olennaista mahdollisuus toimia, käsitellä omia tunteita ja ajatuksia, oppia kokemuksista ja vahvistaa yhteiskunnallista keskustelua. Ilman nuoria emme onnistuisi kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa.
Kirjoittaja on Kestävä rahasuhde -hankkeen asiantuntijaryhmän jäsen. Hän on tietokirjailija, tutkija, psykoterapeutti ja psykologian tohtori.
Siiri, 27: “En olisi uskonut työpajan alussa, että olisin uskaltanut. Mutta minä uskalsin!”
Olen Siiri ja olen 27-vuotias. Olen kotoisin Kuopiosta, jossa olen osallistunut Huuma-työpajoihin vuodesta 2019 lähtien. Huumaan osallistuminen jännitti minua aluksi paljon. Ohjaajat ja muu ryhmä loivat kuitenkin turvallisen tilan, ja vähitellen rohkaistuin ja vapauduin enemmän.
Koronan myötä emme voineet jatkaa toimintaa “isolla” porukalla, joten saimme mahdollisuuden yksilötyöskentelyyn. Meille tarjoutui mahdollisuus tehdä oma teos. En olisi uskonut Huuman alussa, että olisin uskaltanut. Mutta minä uskalsin!
Olen teokseen hyvin tyytyväinen. Kun mietin sen tekemistä, minulle tuli heti visio metsästä ja kaatuneista puunrungoista. Se toteutettiin ja teoksen tekemisessä olivat mukana ihanat [taiteilijaohjaajat] Anna-Maria Väisänen ja Eevi Tolvanen.
Huuman kautta tutustuin paremmin Kuopiossa toimivaan Anti-festivaaliin. Olimme ryhmän kanssa mukana festivaaleilla vuonna 2020.
Pidin myös oman työpajan Kuopion SYLI-keskuksella [Syömishäiriöliiton paikallistoiminta Kuopiossa], mikä oli hyvin hieno kokemus. Työpajan pitäminen oli tärkeä askel omalla toipumisen tielläni. Haaveenani on toteuttaa teos, jossa käsittelen omaa syömishäiriötä ja siitä toipumista.
Huuma on antanut minulle paljon!
Kirjoittaja osallistui Huuma-toimintaan Kuopiossa 2019–2020. Huuma oli Lasten ja nuorten säätiön koordinoima hanke, jonka paikallisesta toiminnasta Kuopiossa vastasi Anti-festivaali. Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, osallistuvat kunnat ja Urlus-Säätiö.
Tue Lasten ja nuorten säätiön työtä lahjoittamalla
Tehtävämme on vahvistaa lasten ja nuorten tulevaisuususkoa. Toimintamme tavoittaa vuosittain kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria.
Helpoiten lahjoitat MobilePaylla numeroon 35715.
Rehtori Matti Autero: ”Lukion tulevaisuuslinja antaa keinoja käsitellä muuttuvaa maailmaa”
Yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät uudenlaista ajattelua ja valmiuksia kohdata ennalta-arvaamaton tulevaisuus. Porkkalan lukiossa haasteeseen on tartuttu perustamalla Suomen ensimmäinen lukion tulevaisuuslinja. Lukion rehtori Matti Autero osallistui tulevaisuuslinjan vetäjän ja koulun toisen apulaisrehtorin kanssa Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan, joka antoi selkeän kehyksen monimutkaisten kysymysten käsittelyyn.
Rehtori Matti Autero, miksi perustitte Porkkalan lukioon tulevaisuuslinjan? Mikä sen tavoite on?
Nuorilla on tulevaisuuteen liittyen monenlaisia toiveita ja odotuksia, mutta myös kysymyksiä ja huolenaiheita. Koululla on yhteiskunnallinen vastuu tukea nuorten laaja-alaista ajattelua. He tarvitsevat valmiuksia pohtia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja niin, että he saavat myös myönteisiä näkökulmia tulevasta.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa nousee esiin ongelmia, jotka voivat herättää nuorissa myös ahdistusta. Siksi heidän kanssaan tulee myös tarkastella heidän kannaltaan relevanttia maailmaa ja sen mahdollisuuksia. Näin asiat pysyisivät mittasuhteissaan. Tulevaisuuslinjalla voimme keskustella isoistakin asioista, mutta tarkastelemme niitä aina heidän arkensa ja tulevaisuutensa kautta niin, että nuoret oppivat huomaamaan valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Tulevaisuuslinjan ydintavoite on vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa ja -ajattelua. Tulevaisuuslinja tarjoaa mahdollisuuksia toiminnallisuuden, keskustelukulttuurin ja vaikuttamistaitojen harjoitteluun. Ajattelemme, että koulu ei voi olla liian teoreettinen, vaan meidän pitää olla paremmin auki ympäröivän yhteiskunnan suuntaan.
Miten tulevaisuuslinjan sisältö on suunniteltu?
Tulevaisuuslinjan kehitys on ollut pitkä prosessi. Kun teimme koululle tulevaisuusvisiota nelisen vuotta sitten, kärkeen nousivat tiedeperusteisuus, ihmisen ja teknologian suhde sekä kestävä kehitys. Kun ideoimme koululle painotusmahdollisuuksia, nousi tulevaisuuslinja kirkkaana esiin.
Pieni opettajaryhmä valmisteli linjan sisältöä lähes kaksi vuotta. Suunnitelma vietiin kasvatus- ja koulutuslautakuntaan, joka vahvisti linjan perustamisen. Tämän jälkeen sisältöjä ja käytäntöjä valmisteltiin vielä vuoden verran, kunnes syksyllä 2021 tulevaisuuslinja käynnistettiin.
Millaisia haasteita tulevaisuuslinjan perustamiseen on liittynyt?
Olemme yleislukio, ja tulevaisuuslinja piti tuoda osaksi moniarvoista yleislukiokoulutusta. Se rakentuu selkeästi lukion muun opetussuunnitelman osana.
Yksi haaste on se, miten opettajakunta sitoutuu ja tunnistaa tulevaisuuslinjan omakseen. Tämän edistämiseksi varasimme linjan valmistelulle paljon aikaa. Ennen suunnitelman lautakuntakäsittelyä tein opettajille kyselyn heidän suhtautumisestaan ja sitoutumisestaan linjaan, ja siinä enemmistö suhtautui linjaan ja sen opetukseen myönteisesti. Kriittisiäkin mielipiteitä oli, ja näistä keskusteltiin avoimesti ja hyvässä hengessä.
Keskeinen kysymys jatkon kannalta on se, miten nuoret saadaan innostumaan linjasta ja miten heitä aktivoidaan. Ensimmäisen vuoden aikana linjalla on muodostunut aktiivisten ja innokkaiden opiskelijoiden selkeää omaehtoista toimintaa. Linjalla on yhteyksiä koulun ulkopuolisiin toimijoihin, ja opiskelijoiden ydinryhmä on lähtenyt viemään toimintaa eteenpäin.
Miksi lähdit mukaan Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan? Miten se tuki työtänne?
Ekologinen jälleenrakennus oli itselleni käsitteenä uusi avaus, ja se tarjosi nuorten koulutukseen soveltuvan kehikon ajattelulle.
Valmennusohjelmaan osallistui asiantuntijoita eri puolilta Suomea ja eri koulutusmuodoista, ja näin se tarjosi erittäin hyvän keskustelufoorumin. Alustukset ja puheenvuorot olivat laadukkaita, ja aiheeseen paneuduttiin syvällisesti. Lisäksi keskustelussa säilyi realismi siitä, millaisia mahdollisuuksia ja tehtäviä koulumaailmassa on.
Omasta koulustani valmennusohjelmaan osallistui kolme henkilöä. Näin pystymme keskustelemaan valmennusohjelman teemoista myös sisäisesti. Itseni lisäksi mukaan tuli toinen apulaisrehtori ja tulevaisuuslinjan koordinaattori, joka tulee poimimaan luennoista sisältöjä myös tulevaisuuslinjan toimintaan. Jatkossa myös koulumme opot tulevat osallistumaan opoille tarkoitettuun valmennusryhmään, ja kartoitamme, minkä verran opettajia lähtisi opettajille suunniteltuun ryhmään.
Rehtori Salla Kilpinen: ”Kouluilla on oikeus kasvattaa nuorista aktiivisia toimijoita”
Ekologinen jälleenrakennus edellyttää laajaa ja syvällistä kulttuurin muutosta. Tässä muutoksessa kasvatuksella ja koulutuksella on keskeinen rooli. Uudistavan oppimisen ja kestävän tulevaisuuden edistämiseksi Tulevaisuuskoulu on perustanut rehtoreille suunnitellun Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelman. Vantaalaisen Ruusuvuoren koulun rehtori Salla Kilpinen osallistui koulutukseen saadakseen uutta näkökulmaa ympäristökasvatukseen.
Miten Ruusuvuoren koulussa käsitellään ympäristökriisin ja kestävän kehityksen kysymyksiä?
Kun aloitin koulun rehtorina vuonna 2018, koulussa toimi pienen aktiivisen porukan ympäristöryhmänä alkunsa saanut Korso valittaa -kerho. Korso valittaa lähti yksittäisen oppilaan ajatuksesta, että maailmassa on virhe joka pitää korjata. Opettaja kuuli oppilaan huolen ja otti siitä kopin.
Nykyään meillä on planetaarisen sivistyksen ja ympäristökasvatuksen teemojen ympärille rakennettu, kaksi ikäluokkaa kattava pitkä soveltava valinnaisainetarjotin. Sen kursseja yhdistävät toimijuus ja uudistava oppiminen. Lisäksi koulussa kokeillaan ilmastopainotteista perusopetusta.
Mitä toiminnalla on saatu aikaan? Millaiset vaikutusmahdollisuudet kouluilla on?
Oppilaamme näkevät, että on mahdollista vaikuttaa asioihin koulussa ja lähiympäristössään. Opettajat vuorostaan näkevät, että on mahdollista ajatella toisin, ja että he ovat keskeisiä vaikuttajia. Rehtori näkee, että on mahdollista muuttaa maailmaa.
Koulu on pitkään ollut yhteiskunnan viimeinen vaunu, joka heijastelee maailman muutoksia. Perässäkulkijoiden sijaan voimme olla yhteiskunnan muuttajia. Koulu on ainoa instituutio koko yhteiskunnassa, joka kohtaa kaikki ikäluokat samanarvoisina, ja se, miten vaikutamme nuoriimme, vaikuttaa valtavasti tulevaisuuteen. Meillä on oikeus ja mahdollisuus kasvattaa nuoria aktiivisiksi toimijoiksi, jotka uskaltavat nähdä lähiympäristössään olevia virheitä ja tehdä niille jotain.
Kannattaa muistaa, että koulut tavoittavat massoja. Suomessa on 500 000 peruskoululaista, ja kaikkien näiden perheet tavoitetaan 38 viikkoa vuodessa.
Miten uusien toimintamallien kehittäminen onnistuu opetussuunnitelman tai perusopetuslain puitteissa?
Koulu on täynnä mahdollisuuksia.
Aina, kun koulussa sidotaan asioita opettamiseen, tehdään töitä ammattitaidon varassa. Pitkät soveltavat valinnaisaineet ovat hyvä paikka kokeiluille, koska niissä voidaan toteuttaa monialaisia kokonaisuuksia. Kun ilmastokasvatusta toteutetaan täällä, saadaan opettajalle työstään palkka, ja lisäksi saadaan motivaatiota ja halua kehittää.
Koulut kuitenkin tarvitsevat tukea. Opetussuunnitelman arvopohja kannustaa siihen, että nuoria kasvatetaan aktiivisiksi toimijoiksi, mutta toimintatapoja tähän ei ole määritelty. Rehtoreiden kouluttaminen ja ajattelutapojen muutos ovat keskeisessä roolissa. Kun rehtori huomaa mahdollisuudet, tie on auki.
Miksi halusit lähteä mukaan Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan, ja mitä se antoi?
Haluan lisätä omaa osaamistani ekologisen jälleenrakennuksen näkökulmasta. Koulutus on laajentanut omaa ajatteluani ja avannut kiinnostavia keskusteluita. Ehkä motivoivinta on ollut huomata, miten moni on kiinnostunut samoista asioista.
Valmennusohjelmassa on sanoitettu asioita, joita olemme omassa koulussamme miettineet. On ollut hyvä huomata, että olemme olleet oikeiden asioiden äärellä täällä Ruusuvuoressa.
Kannustan muitakin rehtoreita lähtemään mukaan valmennusohjelmaan. Siitä saa eniten irti, jos koulusta pystyy rajaamaan konkreettisen kehityskohteen, jota koulun tasolla voi lähteä viemään eteenpäin. Työtä on helpompi viedä eteenpäin, kun ottaa johtoryhmästä itselleen mukaan työparin.
Rehtori Aki Puustinen: ”Uudistavaa oppimista on kehitettävä yhdessä nuorten kanssa”
Opetusta ja koulun toimintaa tulee kehittää nuorten tarpeet edellä. Näin uskotaan Muuramen lukiossa, jonka toiminnassa painotetaan kestävää kehitystä ja yrittäjyyttä, ja jonka opiskelijoita tuetaan itsenäiseen vastuun kantamiseen. Koulun rehtori Aki Puustinen osallistui työnsä tueksi Tulevaisuuskoulun Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan. Luonnollisesti nuorillekin oli tässä oma roolinsa.
Rehtori Aki Puustinen, Muuramen lukiossa panostetaan kokeiluihin ja nuorten itsenäiseen vastuunkantoon. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Toiminnassamme korostuvat kestävä kehitys ja yrittäjyyskasvatus, ja yrittäjyyskasvatuksen mukaisesti ajattelemme, että työssä tulee keskittyä asiakkaaseen.
Lukiot eivät ole hallinnollista toimintaa ja aikuisia varten, vaan nuoria varten. Meidän täytyy kuunnella nuoria, että voisimme ymmärtää, millaisessa ympäristössä he elävät ja miten koulutuksen tulee tähän vastata.
Käytännössä tämä näkyy niin, että esimerkiksi kestävän kehityksen opiskelijamme suunnittelevat lukuvuoden aikana tapahtumia, tempauksia ja toimintaa, joiden toteutuksesta he vastaavat pääosin itse. Lisäksi opiskelijoiden tekemiä kehitysaloitteita käydään läpi opettajakokouksissa ja he ovat mukana kehittämässä taloa.
Kun nuoret huomaavat, että heidän toiminnallaan on merkitystä ja he voivat vaikuttaa asioihin, kokemus jää heidän mieliinsä itämään.
Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan kuuluu koulukohtainen projektitehtävä. Millaisen tehtävän teitte?
Teimme projektitehtävän historian ja maantieteen Maailma muutoksessa -opintojaksolla. Valitsimme opiskelijoiden kanssa Sitran megatrendikorteista kuusi teemaa, joita tarkasteltiin learning cafe -työskentelyssä. Valitut megatrendit olivat kestävyyskriisi, kaupungistuminen, data ja digitalisaatio, keinoäly ja globalisaatio vs. nationalismi.
Jokainen oppilasryhmä valitsi teemoista omat aiheensa ja tarkasteli, miten koulutuksen tulee huomioida kyseinen megatrendi. Pohdimme, antaako koulu eväitä sen käsittelyyn, millaisia keinoja koulu voisi tarjota ongelmien ratkaisemiseen ja miten yhteiskunnan tulisi varautua tai vastata siihen.
Jokaisesta teemaa lähdetään jatkossa viemään koulussa eteenpäin. Esimerkiksi kestävyyskriisin osalta todettiin, että kierrätys täytyy tehdä helpommaksi. Yhtenä huomiona tartuimme muovinkeräykseen, jota Muuramen alle 10 000 asukkaan kunnassa ei vielä ollut. Lukio teki asiasta kuntalaisaloitteen, ja nyt muovinkeräys on aloitettu.
Miten tulevaisuustyöskentely nuorten kanssa luonnistui? Mitä työskentelyssä tulee huomioida?
Työskentely oli paikoittain hankalaa, koska monilla nuorilla tulevaisuusorientaatio on lyhyt. Jos elämää yleensä miettii enintään kaksi viikkoa eteenpäin, on vuosien tai vuosikymmenten päähän on vaikea katsoa. Juuri siksi tulevaisuudesta täytyy puhua ja erilaisia tulevaisuuskuvia pohtia. Vain näin nuoret oppivat näkemään pidempää aikajännettä ja asioiden laajempaa merkitystä.
Myös lukion kurssimuotoisuus asetti työskentelylle haasteita. Projektin työstämiselle otettiin tunteja historian ja maantieteen opetuksesta. Silloin piti luottaa siihen, että opiskelijat lukevat tietyt kappaleet ja tekevät niihin liittyvät tehtävät itsenäisesti.
Huomioimme jatkossakin sen, että tulevaisuustyöskentelyyn tarvitaan mahdollisimman erilaisia näkökulmia. Siksi työskentelyyn osallistuvien opettajien tulee olla eri opetusalueilta. Omassa työssämme opettajat tekivät megatrendeistä esivalinnan, ja kävimme hyvän keskustelun siitä, miksi tietyt trendit olivat omista näkökulmistamme oleellisia.
Mitä mieltä olit Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmasta? Miten siitä saa eniten irti?
Valmennusohjelman luennot olivat laadukkaita. Erityisesti luentosarja tulevaisuuden johtamisesta oli itselleni antoisa. Sain konkreettisia vinkkejä ja ideoita johtamiseen.
Suosittelen valmennusohjelmaa kaikille, joilla on orastavaakaan kiinnostusta kestävän kehityksen teemoihin ja kestävään johtamiseen. Valmennusohjelmaan kannattaa ottaa oma työpari mukaan, koska on aina mahdollista, että jokaiseen tapaamiseen ei pääse mukaan. Valmennusohjelman teema on niin iso ja tärkeä, että se tulisi myös jakaa koko opettajakunnan kesken esimerkiksi kehittämispäivässä.
Koulunjohtaja Tuija Tammelander: ”Kestävä tulevaisuus on nostettava koulun visioon”
Ympäristö- ja kestävyyskriisi edellyttävät perustavanlaatuisia muutoksia ajatteluun, arvoihin ja tapaan, jolla tarkastelemme tulevaisuutta. Ulkomailla asuvien suomalaislasten verkkokoulussa, Etäkoulu Kulkurissa tulevaisuusajattelu ja kestävä tulevaisuus halutaan juurruttaa visiotyöskentelyn kautta koulun rakenteisiin ja kaikkeen toimintaan. Työnsä tueksi koulun johtaja Tuija Tammelander osallistui Tulevaisuuskoulun Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan.
Koulujohtaja Tuija Tammelander, miksi ja miten Etäkoulu Kulkurissa panostetaan tulevaisuusajatteluun?
Etäkoulu toimii osana Kvs-säätiötä ja säätiön vahva arvopohja ohjaa koulun toimintaa. Säätiön arvojen mukaisesti olemme jo pitkään työskennelleet kestävän kehityksen edistämiseksi. Saimme OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatin ensimmäisenä verkkokouluna vuonna 2019. Olemme myös osa Unesco-kouluverkostoa, ja olemme sitoutuneet edistämään AGENDA2030-tavoitteita, kuten eriarvoisuuden vähentämistä, hyvinvoinnin lisäämistä ja ilmaston puolesta toimimista.
Nyt tavoittelemme OKKA-säätiön kestävän tulevaisuuden sertifikaattia. Kasvatuksessa ja koulutuksessa tulee painottaa tulevaisuusajattelua, koska kasvatamme tulevaisuuden aikuisia, toimijoita ja päättäjiä. Emme voi jumahtaa opettamaan kierrättämistä, vaan meidän tulee katsoa pidemmälle oppilaiden tulevaisuuteen ja siihen, millaisia valmiuksia he tarvitsevat. Toistaiseksi tulevaisuusajattelu koulussamme on vielä vähäistä, mutta se on asia, jota haluamme kehittää ja parantaa.
Miten Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelma tuki työtänne kestävän tulevaisuuden edistämiseksi?
Osallistuin valmennusohjelmaan, koska halusin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten omaa tulevaisuustyöskentelyä voisi lähteä edistämään. Näitä sainkin koulutukseen osallistuneilta kollegoilta runsaasti.
Tällaisen valmennusohjelman etu on se, että aikataulu auttaa varaamaan aikaa kehitystyölle kiireisessä arjessa. Tietoa tästäkin aiheesta on paljon tarjolla, mutta jos tiedon etsiminen ja asioiden edistäminen on vain oman aktiivisuuden varassa, se hautautuu herkästi päivänpolttavien kiireiden alle.
Valmennusohjelman projektitehtävässä tarkastelit, miten kestävä tulevaisuus juurrutetaan koulun toimintaan. Miten tämä onnistuu?
Kestävä tulevaisuus tulee nostaa osaksi visiota, jolloin se huomioidaan kaikessa toiminnassa. Teemme visiotyöskentelyä yhdessä opettajien ja KVS-säätiön kanssa. Kun visio on päivitetty, teemme tiekartan siitä, miten asioita edistetään ja miten kestävä tulevaisuus tulee näkymään koulun rakenteissa, arjessa ja toiminnassa.
Lisäksi vahvistamme tulevaisuusajatteluamme sertifioinnin kautta. Kestävän tulevaisuuden sertifikaatti pakottaa tekemään muutoksia koulun toimintaan. Sertifikaatti on systemaattinen ja strukturoitu tapa tehdä kehitystyötä, ja koulun kiireisessä arjessa siitä on apua.
Suurin haaste kehitys- ja muutosprojekteissa meidän kohdallamme on se, että opettajamme ovat sivutoimisia tuntiopettajia, joilla on päätoimi suomalaisissa kouluissa. Kuitenkin kulttuuriimme kuuluu se, että opettajat osallistuvat kehitystyöhön. Siksi opettajille täytyy löytyä kehitystyöhön työaikaa ja resursseja. Asiat eivät muutu itsestään.
Miten hyödynnätte kansainvälisiä verkostojanne kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi?
Oppilaamme asuvat yli 60 maassa eri puolilla maailmaa ja toimivat osana paikallisia yhteisöjään. Esimerkiksi ilmiötyöskentelyyn liittyy aina toiminta omassa lähiympäristössä, ja toiminnan kautta asiat voivat mennä eteenpäin myös omassa vaikutuspiirissä, omassa kotimaassa. Kun esimerkiksi pidimme ilmiöprojektin osana rantojen siivouspäivän, paikalliset mediat kirjoittivat tästä. Kaikkialla ilmastokriisiin ei suhtauduta kuin meillä Suomessa, ja omalta osaltamme voimme vaikuttaa keskusteluun.
Meillä on myös kansainvälisiä sidosryhmiä. Kuulumme esimerkiksi Unesco-kouluverkostoon, jossa olemme esitelleet AGENDA2030-tavoitteitamme ja kestävän tulevaisuuden edistämistä opettajankouluttajille ympäri maailmaa. Lisäksi meillä on sisarkouluja ympäri Eurooppaa, ja kun kerromme kestävän tulevaisuuden tavoitteistamme ja toiminnasta heille, toivomme, että se vaikuttaa heidän toimintaansa.
Tutkija Ville Lähde: ”Koulutus on ekologisessa jälleenrakennuksessa välttämätön tekijä”
Ekologisen jälleenrakennuksen käsite on juurtunut poliittiseen keskusteluun BIOS-tutkimusyksikön avausten myötä. BIOS:in tutkijat osallistuivat Tulevaisuuskoulun Kohti ekologista jälleenrakennusta -valmennusohjelmaan pitämällä luentoja ja käymällä dialogia osallistujien kanssa.
BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde, mitä ekologinen jälleenrakennus tarkoittaa?
Historiallisesti ekologinen jälleenrakennus viittaa toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan, jolloin uudistettiin sodassa raunioitunut infrastruktuuri ja luotiin edellytykset hyvinvointivaltiolle. Myös ilmasto- ja kestävyyskriisin myötä yhteiskunnan perusinfrastruktuuri ja käytännöt on rakennettava uudelleen, sillä nykyinen elämäntapamme on ympäristön kannalta kestämätön. Tämä jälleenrakennus täytyy tehdä samalla, kun irtaudutaan fossiilisista polttoaineista ja vähennetään luonnonvarojen kulutusta.
Rakenteiden uudistamisen lisäksi tarvitaan ajattelun ja tottumusten muutosta eli uusia tapoja elää ja ajatella. Ekologisen jälleenrakennuksen ajassa korostuvat luovuus, sivistys ja hyvä koulutus. Tulevaisuudessa kriittinen, monitieteinen ajattelu ja itsenäinen tulkintakyky ovat entistä tärkeämpiä.
Miten ekologinen jälleenrakennus liittyy koulutukseen ja oppilaitoksiin?
Koulutus ja kasvatus lapsesta saakka on ekologisen jälleenrakennuksen näkökulmasta välttämätön tekijä. Lapsia ja nuoria voidaan auttaa ymmärtämään ympäristö-ja kestävyyskriisiin liittyviä kysymyksiä, ja toisaalta heille voidaan antaa uudenlaisia valmiuksia toimia muuttuvassa yhteiskunnassa.
Yhteiskunnassa on pitkään eletty ikuisessa nykyhetkessä, jossa on luotettu asioiden ennustettavaan ja lineaariseen kehitykseen. Ekologinen jälleenrakennus vaatii jatkuvaa, sukupolvien sisäistä ja välistä uudelleenoppimista.
Koulujen sivistyksellinen tehtävä nousee tärkeämmäksi, kuin mitä viime vuosikymmeninä on ajateltu. Tarvitaan muun muassa kriittistä ajattelua, tulkintakykyä, yhteiskunnallista osallisuutta ja solidaarisuutta. Näin koulut eivät ole vain yksilön oppimista varten, vaan tietyssä mielessä palataan kansalaistaitojen ja yhteisöllisyyden äärelle. Ekologinen jälleenrakennus vaatii aktiivisia kansalaisia ja toimijoita, ja tämä edellyttää taitoja toimia yhdessä.
Ekologinen jälleenrakennus muuttaa työn maailmaa. Miten se vaikuttaa koulutukseen?
Kouluissa nuoret oppivat tulevaisuuden ammateissa tarvittavia taitoja. On tärkeää hahmottaa, millaiseen yhteiskuntaan nuori aikuistuu ja millaisia töitä siellä voidaan tehdä. Jos ammatteihin valmistuu siltä pohjalta, millaisessa yhteiskunnassa elämme nyt, on riski, että nuori valmistautuu vääränlaiseen tulevaisuuteen.
Ekologisessa jälleenrakennuksessa jotkut työt ovat välttämättömiä, joitain uusia töitä pitää synnyttää ja jotkut muuttuvat tarpeettomiksi tai vanhentuneiksi. Kutsumme tätä BIOS:issa siirtymätyöllisyydeksi, ja sen merkitystä olemme pohtineet tarkemmin Siirtymäpolitiikan kojelauta -sivustollamme. On tärkeää ymmärtää, millaista työtä ja toimeliaisuutta yhteiskunta tarvitsee selviytyäkseen, ja varmistaa, että siirtymä uusiin työn muotoihin on reilu ja oikeudenmukainen.
Tämä vaatii myös tietoon pohjautuvaa ennakointikykyä koulutusohjelmien ja -paikkamäärien suunnittelussa. Suomessa ei esimerkiksi vielä kouluteta tuulivoimaosaajia, ja se, minkälaiseen metsänhoitoon metsäpuolella koulutetaan, on tärkeä koulutuspoliittinen kysymys.
Millaisia oivalluksia tai huomioita valmennusohjelma ja rehtorien kanssa työskentely tuotti BIOS:in tutkijoille?
Dialogi rehtorien kanssa oli luottamuksellista ja luontevaa. Vaikutti siltä, että ekologinen jälleenrakennus on rehtoreille hyvä ajattelua ohjaava kehys. Rehtorit pystyivät tarkastelemaan ekologisen jälleenrakennuksen kysymyksiä koulujen alueellisten erityispiirteiden näkökulmasta, ja se oli meille tutkijoille opettavaista.
Monet rehtorit kokivat paineita siitä, miten ekologista jälleenrakennusta pystyy käsittelemään keskellä koulun kiireistä arkea. Tietenkään työtä ei voi jättää yksittäisen koulun harteille, vaan siihen tarvitaan koulutuspoliittista ja yhteiskunnallista tukea. Ekologinen jälleenrakennus on eri sektoreita yhdistävä kehys, eikä kukaan voi uudistaa yhteiskuntaa yksin.
Vieraskynä: Teatterista toivoa tulevaisuuteen
Tulevaisuussafarin tavoitteena on vahvistaa osallistujien työ- ja toimintakykyä teatterin ja tulevaisuustyöskentelyn avulla. Ohjaajina pyrimme luomaan työskentelytilasta mahdollisimman turvallisen, jotta kukin osallistuja pääsee tutkimaan ajatuksiaan ja tunteitaan omista lähtökohdistaan, juuri sellaisena kuin itse on.
Kemissä työpajojen osallistujat ovat olleet 19–30-vuotiaita, hyvin erilaisista elämäntilanteista tulevia nuoria aikuisia. Monilla heistä on ollut vaikeita kokemuksia sosiaalisissa tilanteissa, mutta luovien menetelmien, kuten soveltavan teatterin, etuna on niiden pehmeys ja sallivuus. Kenenkään ei tarvitse pakolla venyttää omia rajojaan, vaan harjoitteisiin voi osallistua monella tavalla. Välillä pelkästään toiminnan seuraaminen voi auttaa oivaltamaan jotain itsestään.
Teatteri- ja tulevaisuus­työskentely antavat taitoja pärjätä muuttuvissa tilanteissa
Tulevaisuustyöskentely perustuu intuitiiviseen mielikuvituksen käyttämiseen: tulevaisuutta ei voida ennustaa, vaan tärkeää on harjoitella kykyä nähdä ja kuvitella erilaisia tulevaisuuksia, jotta voi varautua muutokseen. Kirjailija Yuval Noah Harari on sanonut, että tulevaisuudessa ainoa varma asia on muutos itsessään.
Tulevaisuustyöskentelyn yksi tavoitteista on lisätä nuorten tulevaisuususkoa. Tärkeimpiä viestejämme nuorille on, että tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, ja siihen voi jokainen itse vaikuttaa taustastaan huolimatta.
Tulevaisuustyöskentelyn oiva aisapari on soveltava teatteri, jossa mielikuvituksen käyttämisellä on suuri rooli. Soveltavan teatterin avulla harjoitellaan teatteriin kuuluvia perustaitoja, kuten itseilmaisua, vuorovaikutusta ja luovaa ajattelua, mutta tavoitteena ei yleensä ole valmistaa esittävää teosta. Sen sijaan päähuomio on prosessissa ja tarkasteltavassa aiheessa kuten tulevaisuudessa.
Työpajoissa nuori pääsee kokeilemaan sellaisia rooleja, jotka eivät ole hänelle entuudestaan tuttuja. Roolissa ollessaan nuori voi esimerkiksi esittää mielipiteitä, jotka eivät ole omien arvojen kanssa linjassa, ja sitä kautta pyrkiä ymmärtämään eri tavalla ajattelevia. Yksi merkittävimmistä asioista työpajoissamme on toisten kanssa työskentely ja oivallusten jakaminen: “Hei minä olen kokenut joskus samanlaisen tunteen, mutta selvisin siitä.”
Luova työskentely saa voimaa mieli­kuvituksesta
Mielikuvitus on ihmiselle tyypillinen ominaisuus, joka auttaa hahmottamaan ja jäsentämään maailmaa. Tämä luontainen taito kuvitella ja luoda uutta on lapsen arjessa usein vahvasti läsnä. Valitettavasti aikuisena mielikuvituksen käyttö omassa arjessa saattaa vähentyä tai kadota kokonaan.
Tulevaisuussafarin aikana tarjoamme osallistujille mahdollisuuden tutkia, löytää ja hyödyntää omaa, ainutlaatuista mielikuvitustaan. Kuvittelun voima piilee siinä, ettei esteitä ole. Kaikki on mahdollista. Tällainen vapaa ajattelu tukee oman potentiaalin hahmottamista ja itseilmaisun kasvua.
Maailman teatteripäivää vietetään sunnuntaina 27. maaliskuuta. Maailma, jossa nyt elämme, tarvitsee kipeästi yhteen kerääntymistä, kokemusten jakamista ja mielikuvittelun voimaa. Oman ja maailman tulevaisuuden pohtiminen voi tuntua haastavalta kenelle tahansa. Siksi kerääntyminen yhdessä tulevaisuusteeman ympärille on tärkeää.
Juuri mielikuvitus on se työkalu, jonka avulla on mahdollista luoda sellaista maailmaa, jota ei vielä ehkä ole, mutta jota tulevaisuudessa toivomme.
Kirjoittajat työskentelevät Kemin kaupunginteatterin taiteilijaohjaajina Tulevaisuussafari-hankkeessa. Laura Nuuttila on teatteri-ilmaisunohjaaja (AMK) ja esiintyjä. Ida Teeri on teatteri-ilmaisunohjaaja (AMK) ja tanssija. Vuosina 2021–2022 toteutettava Tulevaisuussafari on Lasten ja nuorten säätiön koordinoima hanke, jonka paikallisesta toiminnasta Kemissä vastaa Kemin kaupunginteatteri. Kemin lisäksi toimintaa järjestetään Kajaanissa ja Oulussa. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus.
Virtuaaligallerian avajaispuhe: Taiteesta, tulevaisuudesta ja mielikuvituksen vinksauttamisesta
Taiteen dna:han on koodattu kyky saada aikaan muutosta. Taiteessa on voima, sen sanoissa, kuvissa ja tarinoissa koko elämä. Siksi taide koskettaa, saa ajattelemaan, provosoi ja vinksauttaa sen kokijaa ja tekijää.
Taiteen äärellä oppii katsomaan ja tarkastelemaan maailmaa uusin silmin. Taiteen tekeminen on tila, jossa saa viipyillä, siellä saa rakastua, tulistua, vihata, heittäytyä, pelätä, oivaltaa ja mokata, kukin tavallaan. Taidetta tekemällä ja kokemalla voi maistella mahdottomiltakin tuntuvia maailmoja.
Mitä jos mielikuvitus ja sen venyttäminen, muksauttelu, olisi tärkein taito jonka myötä voisi oppia myös ymmärtämään muita, itseään ja maailmaa?
Taiteen tekeminen on myös keskeneräisyyden sietämistä, ja sitä ohjaamaan tarvitaan taitavaa opettajaa, rinnallakulkijaa, suunnannäyttäjää ja kartanlukijaa. Silloin taiteen äärellä on turvallista unelmoida, leikitellä, tehdä epäkohdat näkyväksi ja herätellä:
Mitä jos ihmiset ottais ilmastonmuutoksen vakavasti? Mitä jos ihmiset ymmärtäis, mitä on ihmisten välinen epätasa-arvo?
Teemoja käsitellään nuorten kirjoittamissa kappaleissa Tulevaisuus – miltä se näyttää? ja Samanarvosii. Voit kuunnella kappaleet tämän puheen lopussa.
Taide ei ole pikamatka tai ohituskaista. Se on aina prosessi, joka vaatii aikaa ja ajattelua. Kun aikaa on, on taiteen äärellä mahdollista rakastua maailmaan ja nähdä ne asiat, joiden puolesta on valmis taistelemaan!
Lasten ja nuorten säätiön Virtuaaligalleria on huikea kokoelma nuorten näkemyksiä maailmasta ja tulevaisuudesta. Nuoret ovat tutkineet eri teemoja sanataiteen, teatterin, lyhytelokuvan, musiikin ja muiden taidemuotojen avulla. Kannustamme sinua seikkailemaan, vaikuttumaan, provosoitumaan ja innostumaan taiteen parissa. Hyvää matkaa nuoruuteen!
Anna Jussilainen, Milla Minerva Mertanen ja Anna-Liisa Parkkinen
Lasten ja nuorten säätiö
Näin voit käsitellä Ukrainan sotaa lasten ja nuorten kanssa
Kirjasampo: Kuvakirjoja, jotka auttavat lasta käsittelemään pelkoja
Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Lapsi uutistulvassa
Opetushallitus: Ohjeita varhaiskasvatukselle, kouluille ja oppilaitoksille Ukrainan kriisin käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa
Pelastakaa Lapset: Kriisitilanteen kohtaaminen
Psykoterapeutti Maaret Kallion Instagram-julkaisu:
Jos yllä oleva Instagram-julkaisu ei näy, voit katsoa sen Instagramissa tästä.
Soste: Kooste ja tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamasta avusta ja tuesta
Unicef: Sota ja kriisit pelottavat lasta – näin voit auttaa
Väestöliitto: Kuinka tukea lasta? – Hyökkäys Ukrainaan voi ahdistaa ja pelottaa niin lasta kuin vanhempaakin
Vertaistuki-chatteja nuorille
HelsinkiMission @mielenmaisema-kanava Jodelissa
Mieli ry:n Sekasin Discord-palvelin, johon on perustettu myös #Ukraina-kanava
Tapoja auttaa Ukrainan lapsia ja nuoria
Pelastakaa Lapset:
https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/kampanjat/humanitaarinen-apu/
Sos-Lapsikylät:
https://www.sos-lapsikyla.fi/ukraina/
SPR:
https://www.punainenristi.fi/lahjoita/katastrofirahasto/
Vanessa Saaranen ja Emilia Vepsäläinen, 18: ”Työpajoissa luottamus itseä ja muita kohtaan kasvoi”
Lasten ja nuorten säätiön Huuma-toiminta tarjosi nuorille mahdollisuuden toteuttaa itseään liikeilmaisun keinoin. Taidetyöpajoissa tehtiin erilaisia teatteri- ja tanssiharjoituksia sekä pelattiin ja leikittiin. Luovat menetelmät tarjosivat mahdollisuuden tutkailla itseään sekä vahvistaa ryhmässä toimimisen taitoja.
Kuopiolaiset Vanessa Saaranen, 18, ja Emilia Vepsäläinen, 18, osallistuivat Huuman työpajoihin yhden lukuvuoden verran. Ensin Savon ammattiopiston VALMA-ryhmän mukana, ja sen jälkeen osana Huuman avointa ryhmää. Toiminta oli nuorille monella tapaa merkityksellistä.
“Työpajoissa parasta olivat mukavat ohjaajat sekä kiva porukka. Teimme improvisaatioharjoituksia ja keskustelimme paljon yhdessä siitä, miten menee ja miltä tuntuu. Jokaisella kerralla saimme nauraa ilmat keuhkoista pihalle”, kertovat Vanessa ja Emilia kokemuksestaan.
Ryhmätehtäviin osallistuminen oli aluksi vaikeaa, sillä taidetoiminnassa tehtiin aivan uudenlaisia asioita. Uskalluksen herääminen kesti jonkin aikaa, ja oli vaikeaa päästä sellaiseen mielentilaan, jossa ei ajattele mitä muut sanovat. Vähä vähältä rentous kuitenkin löytyi hyväksyvässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Naisten mielestä on tärkeää, että ketään ei pakoteta osallistumaan, mutta samalla on hyvä lempeästi puskea osallistujia kokeilemaan uusia asioita.
“Työpajoissa tuli tehtyä fyysisesti sellaisia asioita, joita ei olisi uskonut voivansa tehdä. Oli myös hienoa huomata, miten voi kasvaa henkisesti porukassa. Luottamus sekä itseä että muita ihmisiä kohtaan kasvoi, kun tehtiin rohkeutta ja heittäytymistä vaativia asioita yhdessä ja saatiin onnistumisen kokemuksia. Merkittävintä Huumaan osallistumisessa onkin ollut se, että on oppinut heittäytymään.”
Vanessa ja Emilia ovat kokeneet taidetoiminnan vaikutukset myös muuhun elämäänsä. Mieli on rauhoittunut huomattavasti ja hyvinvointi lisääntynyt. Esimerkiksi kauppaan mennessä kiireisenä päivänä muistaa hengittää syvään. Heidän mielestään vastaavaa toimintaa olisi hyvä tarjota nuorille enemmänkin, esimerkiksi oppilaitoksissa ja nuorisotaloilla.
“Monet nuoret voivat henkisesti todella huonosti. Suurena syynä siihen ovat kovat suorituspaineet ja esimerkiksi kiusaaminen. Yhteinen hulluttelu ja leikki vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, antaa itsevarmuutta ja lisää jaksamista. Nuorten olisi hyvä saada mahdollisuus rentoutua ja huomata, että elämä ei ole niin vakavaa.”
Sivun kuva: Vanessa Saaranen, Emilia Vepsäläinen.
Huuma – Tulevaisuustaitoja nuorille taiteen keinoin oli Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jota Lasten ja nuorten säätiö toteutti vuosina 2019–2022 yhteistyössä Tanssiteatteri Raatikon, Etelä-Savon tanssiopiston ja ANTI – Contemporary Art Festivalin sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin kanssa. Hanke tavoitti 309 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa 16–29- vuotiasta nuorta Vantaalla, Mikkelissä ja Kuopiossa. Toimintaa toteutettiin ammattiopistojen VALMA- ja TELMA-ryhmissä, kotoutumiskoulutuksen ryhmissä, kaupunkien työpajatoiminnassa sekä avoimessa ryhmässä. Myös toimintaan osallistuneilta kunnilta saatiin rahoitusta.
Tue Lasten ja nuorten säätiön työtä lahjoittamalla
Tehtävämme on vahvistaa lasten ja nuorten tulevaisuususkoa. Toimintamme tavoittaa vuosittain kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria.
Helpoiten lahjoitat MobilePaylla numeroon 35715.
Nuoret ovat somessa – eikä sitä tule nähdä esteenä lukutaidon kehittymiselle
PISA 2018 Suomen pääraportti julkaistiin vuoden 2022 alussa. Raportista käy ilmi, että hyvällä lukutaidolla on yhteys paperisten kirjojen lukemiseen. Vastaavasti heikkoon lukutaitoon kytkeytyy matalampi sosioekonominen perhetausta ja se, että nuori viettää netissä runsaasti aikaa. Selvää on, että jokaisessa perheessä ei tartuta paperiseen kirjaan ja kouluilla on haasteita vastata yhä enemmän eriytyvään lukutaitoon.
Tapaamme usein ajatella, että netissä vietetty aika ei ole kognitiivisesti stimuloivaa. Tämä avaa myös väylän vastakkainasettelulle: on korkeakulttuuria ja on väheksyttävämpiä kulttuurin muotoja. Huolipuhe ja keskustelut ”oikeanlaisesta lukemisesta” vieraannuttavat entisestään heitä, jotka eivät koe olevansa perinteisen kirjallisuuden harrastajia. Netti on runsas tekstimaailma ja nuori lukija voi itse valita polkunsa ilman aikuisia portinvartijoita. Internet on parhaimmillaan demokraattinen alusta, joka mahdollistaa nuorten aktiivisen toimijuuden.
Lukutaitoon vaikuttaa myös lukuharrastus. Lasten ja nuorten oma lukuharrastuneisuus konkretisoituu vapaa-aikaan. Nuorisotutkimusseuran julkaiseman Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020 tuloksista käy ilmi, että nuoret käyttävät netissä kuluttamaansa aikaa yhteydenpitoon, tiedonhakuun ja viihteeseen. Tämä ei siis juuri poikkea siitä, millainen rooli paperisellakin kirjalla on: se voi joko kartuttaa lukijansa tietämystä tai viihdyttää häntä, parhaimmillaan molempia. Sekä kirjalla että netillä täytetään siis samoja tarpeita.
Meidän tulisi sen sijaan entistä enemmän tukea lukuharrastuneisuuden ja lukutaidon kehittymistä netissä.
Lukutaidon eriytymiselle on huomattu olevan sosioekonomiset taustavaikuttajat. Perhetaustan vaikutukseen on toki haastavaa löytää nopeita ratkaisuja. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, millä tavalla tekstit ja tarinat ovat nuorten saatavilla niissä foorumeissa, joissa he joka tapauksessa viettävät aikaa.
Nuorten ”somessa roikkumista” ei siis tulisi halveksia. Meidän tulisi sen sijaan entistä enemmän tukea lukuharrastuneisuuden ja lukutaidon kehittymistä netissä. Voimme yrittää vaikuttaa siihen, mihin nuoret netissä uppoutuvat ja millaista sisältöä sieltä löytyy.
Esimerkiksi somevaikuttajien kanssa toteutettavat lukutaitokampanjat ovat keskeinen tapa herättää nuorten huomio siihen, että jokainen on lukija – vaikka vain selaisi sosiaalisen median sisältöjä. Kampanjat, joissa vaikuttajat auttavat viestin leviämisessä ovat siksi tärkeässä roolissa lukutaitotyössä. On ollut ilo huomata, miten useat vaikuttajat ovat lähteneet mukaan eri lukutaitokampanjoihin. Read Hour -kampanjaa olemme ideoineet yhdessä nuorten kanssa ja tuoneet kampanjaan nuorten itse tuottamaa sisältöä.
Netin monimuotoisten tekstien ja viestien tulkitsemisessa tarvitaan toki harjoittelua. Mutta kuten joku syttyy maratonin juoksemisesta, toiselle pienet kävelylenkit ovat mieluisampia. Samalla tavalla meidän tulee tukea ajatusta siitä, että lukemista ja kirjallisuuttakin tulee voida harrastaa eri tavoilla. Myös “roikkumalla somessa”. Lukemiseen liittyvien asenteiden tulee olla sallivampia monimuotoisille alustoille.
Kirjoittaja työskentelee Lasten ja nuorten säätiössä Read Hourin ohjelmapäällikkönä. Read Hour huipentuu vuosittain 8. syyskuuta vietettävään yhteiseen lukutuntiin.